Suuryritykset
Finnvera edesauttaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia käydä vientikauppaa ja tarjoaa vientiyrityksille ja vientiä rahoittaville pankeille kansainvälisesti kilpailukykyisiä palveluja. Ratkaisu voi olla vientitakuu vienti- ja projektiriskien kattamiseen, vientiluottojen rahoitus ja korontasaus tai luottovakuutus lyhyen maksuajan vientiin. Takuilla voidaan pienentää vientiin liittyviä poliittisia ja kaupallisia riskejä ja näin parantaa vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia.
Vientitakuu- ja vientiluottotoiminta on kansainvälisesti säänneltyä. OECD:n vientiluottosopimuksessa sovitaan julkisesti tuettujen, kaksi vuotta tai sitä pidempien vientiluottojen ehdoista, muun muassa käteismaksuosuudesta ja luottoajan pituudesta. Tietyille toimialoille ja hankkeille, kuten alusluotoille ja uusiutuvan energiasektorin luotoille, on omat erilliset säännöksensä. Finnvera tutkii kohdemaan sekä ostajien luottokelpoisuuden aina tapauskohtaisesti. Edellytyksenä takuiden tai rahoituksen myöntämiselle on, että rahoitettavista kaupoista on hyötyä Suomen kansantaloudelle.
Finnveran myöntämät vientitakuut eivät sisällä tukea. Asiakkaat maksavat niistä hankkeeseen liittyvän riskin mukaisen takuumaksun.
Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto voi tarjota Finnveran varainhankintaan perustuvaa kiinteä- tai vaihtuvakorkoista vienti- ja alusluottojen rahoitusta. Suomen Vientiluotto hallinnoi lisäksi julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausjärjestelmää, jonka avulla vahvistetaan rahoituslaitosten mahdollisuuksia järjestää viennille pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen rahoitus. Korontasauksessa vientiluoton järjestäjänä toimiva pankki rahoittaa luoton ja tekee Suomen Vientiluoton kanssa korontasaussopimuksen.
Vuoden 2015 lopussa vientitakuiden ja erityistakausten vastuukanta oli yhteensä 17,0 miljardia euroa, jossa kasvua vuodentakaiseen verrattuna oli 39 prosenttia. Kasvanut vastuukanta poikkeaa kansainvälisestä kehityksestä, jossa vastuukannat ovat laskeneet.
Suurimmat vastuumaat 31.12.2015, Me
Yhdysvallat | Saksa | Brasilia | Venäjä | Espanja | Uruguay | Saudi-Arabia | Intia | Turkki | Italia | Kuwait | Indonesia | Ranska | Chile | Viro | |
Tarjous | 2,70 | 6,50 | 0,90 | 247,90 | 2,70 | 0 | 37,50 | 0,10 | 207,90 | 58,20 | 0 | 0 | 0 | 2,300 | 0 |
Voimassa | 3546,70 | 2299,90 | 1815,80 | 1301,100 | 1317,80 | 734 | 566 | 554,300 | 330,20 | 292 | 344,30 | 294,70 | 278,100 | 236,50 | 235,30 |
Vientiluottojen rahoitusta yhteistyössä pankkien kanssa
Vientiluottojen rahoitus helpottaa suomalaisia pääomatavaroita ostavien ulkomaisten asiakkaiden rahoitusjärjestelyjä. Pankeilla on vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä keskeinen tehtävä: ostajan valitsema pankki järjestää asiakkaalle pitkäaikaisen OECD-ehtoisen vientiluoton. Pankki neuvottelee Finnveran ja Suomen Vientiluoton ehdot täyttävän luottosopimuksen sekä hallinnoi luottoa. Järjestelyssä pankki siirtää vientiluoton Suomen Vientiluoton rahoitettavaksi. Rahoituksen edellytyksenä on aina Finnveran ostajaluottotakuu.
Ostajaluototus

- Finnvera voi myöntää vientiluotolle takuun, ja Suomen Vientiluotto voi rahoittaa luoton.
- Pankki järjestää vientiluoton ja siirtää sen Vientiluotolle sekä hallinnoi luottoa.
- Vientiluoton tulee olla OECD-ehtoinen, laina-ajan vähintään 2 vuotta, käteisosuuden vähintään 15 % ja lyhennysten pääsääntöisesti puolivuosittain. Vientiluoton rahoitusta tulee hakea aina ennen toimitussopimuksen allekirjoittamista.
Vientikauppoihin tarvittiin vientitakuita ja -luottoja
Takuukysyntä kasvoi 33 prosenttia ja myös vientiluottojen kysyntä nousi 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvaneen kysynnän taustalla oli erityisesti Turun telakan vahvistunut tilauskanta. Kysyntä oli vahvaa myös telekommunikaatio- ja metsäsektoreilla.
Tarjottujen vientitakuiden ja erityistakausten arvo nousi 30 prosenttia, yhteensä 6 550 miljoonaan euroon (5 034). Tästä valtaosa eli 44 prosenttia kohdistui EU-maihin suuntautuvaan vientiin, Pohjois-Amerikkaan 25 prosenttia ja muihin Euroopan maihin 19 prosenttia. Tarjotuista vientitakuista 88 prosenttia koski Suomen pääomatavaraviennin perinteisiä toimialoja, kuten laivanrakennusteollisuutta, telekommunikaatiota ja metsäteollisuutta.
Länsimaiset pankit harkitsevat tarkkaan luottojen myöntämistä pitkillä takaisinmaksuajoilla, mikä korostaa erityisesti Suomen Vientiluoton rahoituksen merkitystä. Vientiluottojen rahoitukseen liittyviä tarjouksia annettiin 4 131 miljoonaa euroa, missä oli kasvua lähes 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tarjottujen vientiluottojen määrä oli vuositasolla Finnveran historian suurin. Myös allekirjoitettujen luottosopimusten euromäärä kasvoi ja oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
![]()
”Asiakkaalle tarjottava pitkäaikainen rahoitus on keskeinen tekijä monien suomalaisten suuryritysten kauppaneuvotteluissa. Toimiva vienninrahoitusjärjestelmä on osa Suomen kilpailukykyä.”
- Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, suuryritykset
Vuoden aikana voimaan tulleet vientitakuut kasvoivat edellisvuodesta 41 prosenttia 5 635 miljoonaan euroon (4 004). Takuut tulevat voimaan, kun vientikauppa on lopullisesti tehty. Vastuut jakautuivat 62 maahan. Suurimmat yksittäiset vastuumaat olivat Yhdysvallat, Saksa ja Brasilia. Yksittäisistä maista Yhdysvaltoihin suuntautuviin kauppoihin liittyvä vientitakuuvastuukanta kasvoi eniten edelliseen vuoteen verrattuna.
Voimaantulleet vientitakuut
alueittain 2015
EU-maat | Muu Eurooppa | Etelä- ja Keski-Amerikka | Pohjois-Amerikka | Aasia | Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | Saharan eteläpuolinen Afrikka |
2545 | 866,60 | 150,10 | 1603,80 | 186 | 264,900 | 18,100 |
Voimaantulleet vientitakuut toimialoittain 2015
Tietoliikenne | Metsäteollisuus | Voimatuotanto | Varustamot | Kaivos ja metalli | Muut |
1346,40 | 434,10 | 238,40 | 3271,40 | 3,20 | 340,90 |
Venäjä-hankkeissa jatketaan harkittua riskinottoa
Finnvera voi olla kattamassa poliittista ja kaupallista riskiä suomalaisviejien Venäjälle kohdistuvissa hankkeissa.
Finnvera myöntää edelleen vientitakuita Venäjälle suuntautuviin hankkeisiin, mutta venäläisen vastapuolen luottokelpoisuus selvitetään entistä tarkemmin. Vastuukannan kehittymistä ja takaisinmaksuaikoja seurataan. Yhtiö noudattaa EU:ssa hyväksyttyjä sanktioita, ja mahdollisuudet osallistua hankkeisiin arvioidaan tapauskohtaisesti.
Finnveran vientitakuuvastuista merkittävimmät OECD:n ulkopuoliset maat ovat Venäjä ja Brasilia. Niiden osuus vastuukannasta on yhteensä noin viidennes.
Toimintojen kehittäminen jatkuu
Finnveran tehtävänä on tarjota suomalaisille vientiyrityksille kilpailukykyiset viennin rahoituspalvelut. Tämä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Vuonna 2015 otettiin käyttöön jälleenrahoitustakuu, joka omalta osaltaan edistää rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja yksityistä viennin rahoitusta. Takuun avulla Suomen vienninrahoitusjärjestelmää kehitetään entistä kilpailukykyisemmäksi. Katsauskaudella päätettiin, että pienten vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia kehitetään parantamalla rahoitustuotteiden käyttömahdollisuuksia ja ehtoja. Vientikauppoihin liittyvien valtuuksien korottamisesta keskusteltiin aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Kilpailukykyisten viennin rahoituspalveluiden ylläpitäminen edellyttää myös aktiivista riskienhallintaa. Finnvera käyttää riskien suojausmenetelmänä muun muassa jälleenvakuutuksia. Vuoden 2015 aikana jälleenvakuutustoiminnan kehittämistä jatkettiin tekemällä yksittäisten jälleenvakuutusten lisäksi portfoliovakuutus, joka kattaa useampia riskejä. Finnvera on ensimmäisten julkisten vientitakuulaitosten joukossa, jotka ovat tehneet edellä mainittuja laajempia portfoliovakuutuksia.
Tärkeimpien kilpailijamaiden jatkuvaa seurantaa toteutettiin vertaamalla Finnveran palveluita kilpailijamaissa käytössä oleviin vastaaviin järjestelmiin.