VRT Finland on vuonna 2010 perustettu yritys, joka on erikoistunut vedenalaisten rakenteiden tarkastamiseen kaikuluotauksen avulla. Markkinoita löytyy kaikkialta maailmasta, missä on vesistöihin liittyvää rakentamista.
Finnveran ensimmäinen joukkovelkakirjalainamerkintä mahdollisti rahoituksen järjestymisen Kotkamillsin kokonaisuudessaan yli 100 miljoonan euron investointiin. Investoinnissa paperikoneen tuotesuuntaa muutetaan aikakauslehtipaperista pakkauskartonkeihin.
– Rahoituspaketti turvasi Kotkamillsin 500 henkilöä työllistävän tehtaan toiminnan jatkuvuuden. Finnveran rooli joukkovelkakirjalainan ankkurimerkitsijänä varmisti liikkeeseenlaskun toteutumisen. Joukkovelkakirjalainamarkkinan kehittyminen ja rahoituslähteiden monipuolistuminen on äärimmäisen tärkeää tämän kokoluokan yrityksille, kertoo Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
Finnveran mahdollisuus merkitä joukkovelkakirjalainoja parantaa yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta. Finnvera toteuttaa joukkovelkakirjalainamerkinnät markkinahintaan. Hankekäsittelyn yhteydessä tehdään normaali yritystutkimus.
Pieksämäkeläinen KPA Unicon avasi vienti-ikkunan Etelä-Afrikkaan. Rahoitusjärjestelyt olivat erittäin tärkeässä osassa vientihankkeen onnistumisessa.
Laitemyynti on insinöörien keskustelua laitteen rakenteesta ja ominaisuuksista. Kun myyntitilanteessa keskustellaan ostajan kanssa myös rahoituksesta, päästään samaan pöytään niiden henkilöiden kanssa, jotka päättävät kaupoista.
– Myyntiin yhdistetty rahoitustarjous avaa ovia ja on todella merkittävä asia. Samalla oppii ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa paremmin, kertoo KPA Uniconin rahoitusjohtaja Mikko Marttala.
KPA Unicon on muutaman vuoden ajan tarjonnut myynnin ohessa asiakkailleen pankkien ja Finnveran kanssa tehtyjä rahoitusratkaisuja.
– Tänä päivänä rahoitus alkaa olla jo edellytys, että päästään tarjouskilpailuun ylipäätään mukaan.
Viennin osuus KPA Uniconin liikevaihdosta on laskenut muutaman vuoden takaisesta 99 prosentista. Yrityksessä uskotaan Venäjän ja muiden IVY-maiden palaavan vielä tärkeiksi kohdemaiksi.
– Nyt olemme riskien kannalta terveemmässä tilanteessa, kun oli etsittävä uusia markkinoita. Kun päätös on tehty, kyllä tuloksiakin alkaa näkyä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa liikevaihdostamme kolmannes tulisi kotimaasta, kolmannes IVY-maista ja kolmannes muilta vientimarkkinoilta. Olemassaolomme edellytys on, että meillä on vientiä, Marttala kiteyttää.
Kansainvälistymällä kasvua hakevia yrityksiä palvelee Team Finland -verkosto, joka kattaa kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymis- ja innovaatiopalvelut. Verkosto edistää myös Suomeen suuntautuvia investointeja ja Suomi-kuvaa maailmalla. Toimijoina ovat erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla yrityksille palveluja tuottavat organisaatiot.
– Yritystä ei enää ohjata luukulta toiselle eikä sen tarvitse käyttää aikaa lukuisten palveluntarjoajien selvittämiseen. Yrityksen tai Team Finland -toimijoiden yhteydenoton jälkeen asiantunteva Team Finland -tiimi paneutuu asiakkaan tarpeisiin ja ehdottaa, mitkä rahoitus- tai asiantuntijapalvelut voisivat eniten hyödyttää yritystä sen kansainvälistymisen eri vaiheissa. Team Finlandin verkostomainen toimintatapa tehostaa sekä yrityksille tarjottavan palvelun laatua että myös viennin ja investointien edistämiseen kohdistettavien julkisten resurssien käyttöä, kertoo Petri Peltonen, alivaltiosihteeri (1.2.alkaen) työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Finnvera osallistuu Metsä Groupin Äänekoskelle rakennettavan, maailman ensimmäisen biotuotetehtaan rahoitusjärjestelyyn. Arvoltaan 1,2 miljardin euron investointihanke on metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin Suomessa.
Finnvera takaa suomalaisiin laitehankintoihin liittyvästä vieraasta pääomasta noin puolet. Takuu kattaa 80 prosenttia 400 miljoonan euron luotosta. Rahoitusjärjestelyissä on Finnveran lisäksi mukana kuusi kaupallista pankkia, Ruotsin vientitakuulaitos EKN sekä Euroopan investointipankki.
– Hankkeemme perustuu huolelliseen kokonaisarvioon sellutoimialan kannattavuudesta ja pitkän aikavälin markkinatilanteesta. Rahoitus on keskeinen osa hankekokonaisuutta, ja Finnveran sekä Suomen valtion osallistuminen rahoituksen riskinjakoon vähensi merkittävästi kaupallisten pankkien limiittikuormitusta. Finnveran takaama laina on merkittävä osa rahoituksen kokonaisuutta. OECD-ehtojen mukainen laina on maturiteetiltaan tarpeeksi pitkä ja sen ehdot ovat yleisesti ottaen kilpailukykyiset. Finnveran rooli rahoituspaketissa on yksi tärkeitä kiinnekohtia, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan sanoo.
Laitehankinnoissa pyrittiin Jordanin mukaan parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan teknologiaan, toimitusvarmuuteen ja kaupallisiin ehtoihin. On myönteistä, että selluteollisuuden johtavat teknologiatoimittajat ovat Suomessa toimivia yrityksiä.
– On tärkeää, että Suomessa on kilpailukykyinen vientiä edistävä organisaatio ja toimintamalli, joka asettaa Suomessa toimivat yritykset tasavertaiseen asemaan kilpailijoiden kanssa. Tässä Finnvera tekee hyvää työtä, ja vuonna 2014 toteutettu vientitakuulain muutos Suomessa on esimerkki dynaamisesta kehityksestä viennin edellytysten turvaamiseksi, Kari Jordan toteaa.
– Hanke vaikuttaa myönteisesti Suomen vientiin, sillä sen on arvioitu lisäävän vientiä vuosittain 0,5 miljardia euroa. Investoinnilla on myös mittavat työllisyysvaikutukset, liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta sanoo.
Akavan opiskelijat järjestää vuosittain Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun. Vuonna 2015 palkinnon voitti Finnveran Jyväskylän-toimipiste. Toimipisteen kilpailuun ilmoitti kauppatieteiden yo. Eerika Västi, joka työskenteli Jyväskylässä kesällä 2015.
Västin mukaan parasta kesässä oli hyvä perehdytys ja mukava työyhteisö, jossa välittäminen korostui. Esimiehet kysyivät säännöllisesti kuulumisia ja olivat aidosti kiinnostuneita kehittämisehdotuksista. Finnveran Tampereen-toimipisteen kanssa yhdessä toteutettu perehdytys auttoi tutustumaan myös alueen toiseen kesätyöntekijään ja jakamaan kokemuksia. Tärkeänä Västi piti myös sitä, että hän sai lisää vastuuta oppimisen myötä. Hänen esimiehenään toimi kesän ajan asiakkuuspäällikkö Heli Liinanki.
Valintaraati painotti Finnveran innostavaa ja kehitysmyönteistä ilmapiiriä sekä nuorten työntekijöiden kannustamista, motivointia ja ohjausta. Nuorten arvostaminen näkyi erityisesti hyvässä esimiestyössä ja kesätyöntekijän perehdytyksessä.
Suomen paras kesätyönantaja -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa. Kilpailussa pyritään kiinnittämään huomiota kesätyön hyviin käytäntöihin. Sekä korkeakouluopiskelijat että työnantajat voivat ehdottaa Suomen paras kesätyönantaja -tunnustuksen saajaa.
Kiertotalouden uranuurtaja CrisolteQ Oy jalostaa hyödyntämättömät teollisuuden raaka-aineet jatkokäyttöön. Finnvera on ollut rahoittajana yrityksen alkutaipaleelta asti.
Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista. Finnvera on ollut jakamassa riskiä ja vauhdittamassa kasvua ulkomaille.
Nocart vie Suomea maailmalle uusiutuvan energian edelläkävijänä. Yritys tarjoaa ratkaisuja pienvoimalaitosten energiantarpeisiin hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa.
Venäjän taloudellinen tilanne ja kasvaneet luottotappioriskit tuovat epävarmuutta suomalaisyritysten viennille. Rehuja valmistava Raisioagro Oyj on vienyt tuotteitaan Venäjälle jo 1990-luvulta alkaen ja käyttänyt Finnveran luottovakuutusta 2000-luvun alusta lähtien. Myyntijohtaja Erik Norrgårdin mukaan onnistunut kaupankäynti Venäjällä vaatii erityisesti myyjän ja ostajan keskinäistä luottamusta.
Pitkän kokemuksensa ansiosta Raisioagro on onnistunut löytämään Venäjältä luotettavia ja vakiintuneita kumppaneita, mutta yrityksellä on myös kokemusta tilanteesta, jossa ostaja ei maksanut sovitusti. Kun ostajien maksukyvyttömyys selvisi, Finnveran vientitakuut helpottivat Raisioagron tilannetta. Takuiden perusteella yritykselle maksettiin korvaus kotiutumattomista myyntisaatavista.
Ostajariskien ja ostajan maksukyvyn pohtiminen on osa ulkomaankauppaa käyvän yrityksen riskienhallintaa. Suojaamaton riski voi koitua kohtalokkaaksi yrityksen kassavirran ja kannattavuuden näkökulmasta.
Erilainen yrityskulttuuri ja lainsäädäntö luovat haasteita
Erik Norrgårdin mukaan Venäjälle vientiä hankaloittaa yrityskulttuuri, jossa yritysten johtajiin on hyvin hankalaa saada yhteyttä. Lisäksi yhtiöiden nopea kasvuvauhti ja velkaantuminen muodostavat riskejä kaupankäynnille. Norrgård suosittelee takuiden ottamista Venäjän-vientiä suunnitteleville yrityksille ja neuvoo valmistautumaan perusteelliseen alkuselvitykseen sekä mahdollisiin myynnin esteisiin. Tullien ja viranomaisten rajoitukset tulevat usein yllättäen.
On hyvä varautua siihen, että varsinkaan alkutuotantoon liittyvät ostajat eivät osta välttämättä mitään ilman jonkinlaista limiittiä. Riski täytyy aina punnita tapauskohtaisesti. Venäläiset ovat ylpeä kansa, ja rajanaapureiden on hyvä tunnistaa nämä realiteetit kaupankäynnille. Erityisesti näinä aikoina Venäjän-viennissä kaivataan Finnveraa ja muita lisäapuja.
