Esikatsele PDF
Siirry latauskeskukseen Tulosta

B Riskienhallinta

IFRS-tilinpäätöksen riskienhallinnan liitetiedot

Riskienhallinan periaatteet, rooli ja vastuualueet

Finnveran toiminnan tavoitteet yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin rahoituksessa sekä strategiat näiden saavuttamiseksi muodostavat perustan riskienhallinnalle. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja ottaa suurempia luottoriskejä kuin kaupallisesti toimivat rahoittajat. Luottoriski on Finnvera-konsernin merkittävin riskialue, ja muita tärkeitä ovat rahoitusriskit ja toimintaan liittyvät operatiiviset riskit.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja auttaa yhtiön johtoa hallitsemaan riskejä, jotka voisivat uhata yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnalla on keskeinen merkitys Finnvera-konsernin riskinottokyvyn säilyttämisessä ja yhtiön pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhtiön hallitus ja ylin johto vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä organisoinnista. Yhtiön hallitus hyväksyy päätöksentekovaltuudet, riskienhallinnan periaatteet ja riskinoton linjaukset.

Yhtiön liiketoiminnoista riippumattoman riskienvalvontatoiminnon vastuulla ovat riskienhallinnan menetelmien ja ohjeiden kehittäminen sekä konsernin riskiaseman seuranta. Riskienvalvontatoiminto vastaa myös riskiluokitusjärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon koordinoinnista ja luokitusjärjestelmien toimivuuden seurannasta. Riskienvalvontatoiminto raportoi toimitusjohtajalle. Riskienhallintaan liittyvät käytännön toimenpiteet ovat osa päivittäistä johtamista, ja niitä toteuttavat koko Finnveran organisaatio ja konserniyhtiöt.

Hallittu riskinotto

Finnveran pk-rahoituksessa syntyviä tappioita katetaan osittain valtion tappiokorvauksella. Yhtiön pitää suhdannekierron aikana kattaa tulorahoituksella oma osuutensa syntyvistä kotimaisista luotto- ja takaustappioista. Vientitakuutoimintaan liittyviä ulkomaisia maa-, pankki- ja yritysriskejä turvaavat kertyneen oman pääoman puskurin lisäksi valtiontakuurahasto ja Suomen valtio. Toiminnan tuottojen pitää pitkällä aikavälillä kattaa toimintakulut ja takuutappiot. Finnveran tavoitteena on, toimintaperiaatteidensa mukaisesti, ottaa luottoriskiä hallitusti sekä suojautua muilta riskeiltä tai vähentää niitä. Tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista osa on valtion emoyhtiön kautta sijoittamaa pääomaa ja osa emoyhtiön suoraan sijoittamaa pääomaa.

Pk-rahoituksen riskinottoa ohjataan luottopolitiikalla ja liiketoiminta-alueittaisilla riskinottotavoitteilla, joissa on otettu huomioon muun muassa erot asiakaskunnassa ja toimintaympäristössä. Finnveran riskinotto perustuu omistajan asettamiin vaikuttavuus- ja kannattavuustavoitteisiin. Rahoitustoiminnan riskinottoa ohjataan yhtiön hallituksen vahvistamilla luotto- takuu- ja maapolitiikoilla. Osa vientitakuutoiminnan luottoriskistä voidaan suojata muun muassa jälleenvakuutuksilla tai luottojohdannaisilla.

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt kohdistavat riskinottonsa strategisten linjausten mukaisesti aloittaviin ja kasvuyrityksiin. Tytäryhtiöt ovat emoyhtiön valvonnassa ja konsernin riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen piirissä.

Luotto-, takaus- ja takuuriskit sekä riskiluokitusjärjestelmät

Luottotappioriski syntyy siitä, että velallinen tai muu vastapuoli ei vastaa täysimääräisesti sitoumuksistaan. Pk-rahoituksessa luottotappion syynä on yleensä yritysasiakkaan maksukyvyttömyys. Vientitakuutoiminnassa takuutappion voi aiheuttaa maan, pankin tai yritysasiakkaan maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus.

Pk-rahoituksen luottoriskien hallinta perustuu yrityskohtaiseen arviointiin. Finnverassa on käytössä kahdeksanportainen riskiluokitusjärjestelmä, joka perustuu pitkällä aikavälillä havainnoituihin riskiluokittaisiin maksukyvyttömyystapahtumiin. Käytössä olevassa asteikossa on seitsemän luokkaa toimiville yrityksille ja yksi maksukyvyttömille yrityksille. Rahoitusratkaisuissa luottoriskin arvioinnista, riskiluokituksesta ja rahoitusesityksistä vastaa asiakasvastuuhenkilö. Luottopäätösyksikkö osallistuu riskiluokituksen arviointiin päätöksenteon yhteydessä. Finnveran asiakasyritysten riskiluokitus päivitetään vähintään kahden vuoden välein. Vastaavalla tavalla arvioidaan ja päivitetään myös käytettävissä olevien vakuuksien arvot.

Vientitakuutoiminnassa Finnvera luokittelee maat kahdeksaan maaluokkaan vientitakuulaitoksissa käytössä olevien menetelmien mukaan. Maaluokan määräytymiseen vaikuttavat arvio maan kyvystä hoitaa ulkoiset velvoitteensa, odotukset maan talouden tulevasta kehityksestä sekä poliittinen vakaus ja lainsäädäntö. Vientitakuiden myöntäminen perustuu maapolitiikkaan. Maat, joihin Finnveran vientitakuita voidaan myöntää, kuuluvat johonkin neljästä (A–D) maapolitiikasta. Finnvera seuraa tiiviisti eri maiden taloudellisia ja poliittisia tilanteita ja sopeuttaa maapolitiikkaansa muutosten mukaisesti. Jokaisen maan luokitus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Pankkiriskien otto perustuu arvioon maan pankkijärjestelmästä sekä yksittäisten pankkien riskianalyysiin ja riskiluokitukseen. Laadullisten ja määrällisten tekijöiden perusteella kullekin pankille määritetään riskiluokka- ja pankkikohtaiset riskinoton linjaukset. Pankkien riskiluokitusta päivitetään tarvittaessa ja aina uusien hankkeiden yhteydessä.

Yritysriskinotto perustuu yrityksen johdon, liiketoiminnan ja talouden analyysiin, joka voi pienten, lyhytaikaisten takuiden osalta olla suppea. Yritysanalyysin tekemisestä vastaavat asiakasvastuuhenkilö ja liiketoiminnasta riippumaton analyysitoiminto. Analyysin tuloksena syntyy sisäinen, osittain kansainvälisten luokituslaitosten käyttämää riskiluokitusmenetelmää vastaava kahdeksanportainen riskiluokitus, jota päivitetään uusien hankkeiden yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa.

Yritysten luottoriskimalli perustuu maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen (PD, Probability of Default), tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default) ja vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä. Finnveran rahoitustuotteet ovat pääosin lainoja sekä lainojen takauksia ja takuita. Tuotteiden luonteesta johtuen on perusteltua olettaa, että vastuu on kokonaan käytössä maksukyvyttömyyshetkellä. Tappio-osuutena pk-rahoituksen mallissa käytetään vastuun määrää vähennettynä vakuuksien vakuusarvolla ja vientitakuutoiminnan käyttämässä mallissa empiirisesti arvioituja tappio-osuuksia. Maksukyvyttömyyden todennäköisyys perustuu pk-rahoituksen mallissa omaan, yli 20 vuotta vanhaan historialliseen tietoon eri riskiluokkien maksukyvyttömyyden todennäköisyyksistä. Vientitakuutoiminnassa tappiotapahtumia on huomattavasti harvemmin, joten maksukyvyttömyyden todennäköisyydet on johdettu rating-laitosten arvoista. Riskienhallintatoiminto seuraa riskiluokitusmallien toimivuutta säännöllisesti, ja toimintaa parantavia muutoksia tehdään tarvittaessa.

Luottoriskimalleja hyödynnetään muun muassa:

  • luottoriskien arvioinnissa ja hinnoittelussa luotonmyöntämisen yhteydessä
  • luottopolitiikkojen määrittelyssä
  • rahoituksen päätösvaltuuksien määrittämisessä
  • luottosalkun laadullisten tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa
  • luottosalkun riskiraportoinnissa
  • sisäisessä pääoman riittävyyden arvioinnissa ja odotetun tappion laskennassa.

Asiakasvastaava tai luottoriskianalyytikko tekee rahoitusesityksen yhteydessä luottoluokittelun luokitustyökalulla, jonka avulla arvioidaan riskinkohteen laadullisia ja taloudellisia tekijöitä. Malli tuottaa kohteelle riskipistemäärän (0–100), jonka perusteella luokka määräytyy. Mallin lisäksi pk-rahoitus käyttää pienempiä riskejä varten sekä kontrollina niin sanottua mekaanista riskiluokkaa, joka perustuu taloudellisiin tunnuslukuihin ja asiakkaan aiempaan maksukäyttäytymiseen Finnverassa. Rahoitusesityksen yhteydessä määritelty riskiluokitus vahvistetaan rahoituspäätösten yhteydessä. Riskienvalvontatoiminto ottaa tarvittaessa kantaa suurimpien vastuiden riskiluokitukseen.

Asiakasvastaava huolehtii riskiluokituksen päivittämisestä. Päivityspyyntö lähetetään järjestelmästä automaattisesti tiettyjen kriteerien mukaan tai kun luokituksen voimassaolo on päättynyt.

Yritysvastuiden rating-luokkien vastaavuus S&P:n luokituksiin1

S&P Rating AAA…AA- A+…BBB+ BBB…BBB- BB+…BB- B+…B- C
Finnvera A1 A2…A3 A3-…B1 B1-…B2 B2-…B3 C

1Luokitusmenetelmissä olevien eroavaisuuksien vuoksi vertailu S&P luokitukseen on suuntaa-antava. 

Rahoituspäätökset tehdään hallituksessa ja sen delegoimien päätösvaltuuksien mukaan siten, että vastuun ja riskin määrä vaikuttavat päätöksentekotasoon. Yhtiössä on rahoitusjohtoryhmä, jossa käsitellään sen omaan päätösvaltaan kuuluvat rahoituspäätökset ja hallituksen päätettäväksi menevät esitykset sekä erikseen linjausta vaativat asiat. Rahoitusjohtoryhmän puheenjohtajana on toimitusjohtaja ja varapuheenjohtajana Luottopäätös-yksikön johtaja. Riskienvalvontatoiminto osallistuu rahoitusjohtoryhmän työskentelyyn.

Luottoriskien seuranta

Asiakasseurantaa hoidetaan vuosittaisella asiakasyrityksen tilinpäätösanalyysilla, säännöllisellä yhteydenpidolla asiakkaaseen sekä asiakkaan maksukäyttäytymisen ja toiminnan seurannalla. Seurannassa hyödynnetään Finnveran omista valvontajärjestelmistä sekä takausten ja vientitakuiden edunsaajilta saatuja tietoja ja julkisia maksuhäiriötietoja. Kohonneet asiakasriskit otetaan erityisseurantaan, ja suurimmista tehdään neljännesvuosittain erityisseurantaraportti. Samassa yhteydessä arvioidaan luottotappion todennäköisyys ja mahdollinen arvonalennustarve.

Riskien keskittymistä vastapuoliin, sektoreihin ja maihin seurataan säännöllisesti. Yhtiön toiminnan tarkoituksen takia tarkkoja limiittejä näille riskeille on haasteellista asettaa. Pk-rahoituksessa on luottopolitiikalla määritelty yksittäisen vastapuolen maksimivastuu, jota suuremmat päätökset tulee erikseen perustella yhtiön hallitukselle ja tarvittaessa valtio-omistajalle. Viennin rahoituksessa yksittäisiin vastapuoliin ja keskittymiin liittyviä riskejä suojataan muun muassa jälleenvakuutuksilla.

Vastapuoliriskiä syntyy myös varainhallinnan ja likviditeetin sijoittamisen yhteydessä. Finnveran tavoitteena on pitää varainhallinnan vastapuoliriskit alhaisina, asettamalla vastapuolikohtaisia limiittejä, johdannaissopimuksiin liittyvillä nettoutus- ja vakuusjärjestelyillä sekä toimimalla hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa

Toteutunutta riskinottoa seurataan kuukausittain monipuolisella mittaristolla. Finnverassa riskienhallinnan keskeiset mittarit ovat voimassaolevien vastuiden jakauma ja muutos riskiluokittain, maksuviiveet ja järjestämättömät saamiset. Pk-yritysrahoituksessa ns. LGD-arvio perustuu pitkälti vakuuksien arvoon ja vientitakuutoiminnassa erilliseen arvioon palautusasteesta. Vastuukannan, myönnetyn rahoituksen ja vientitakuiden riskinoton määrää kuvaavat luottotappion tilastollinen odotusarvo ja kokonaistappio sekä toteutuneet luottotappiot raportoidaan neljännesvuosittain.

Korko- ja valuuttakurssiriski

Finnverassa korkoriskiä syntyy otto- ja antolainauksen koronmääräytymisen eriaikaisuudesta ja omaan pääomaan liittyvästä rakenteellisesta korkoriskistä. Pienille ja keskisuurille yrityksille kohdistuvan kotimaisen antolainauksen korko perustuu pääosin 6 kuukauden euriboriin ja viennin rahoituksen korko joko 6 kuukauden euriboriin tai 6 kuukauden USD-liboriin. Koronmääräytymispäivät jakaantuvat melko tasaisesti vuoden eri pankkipäiville. Ottolainausta otetaan suuremmissa yksittäisissä erissä, ja usein kiinteäkorkoisena.  Ne ottolainauksen erät, joissa perusteena on joku muu kuin 6 kuukauden euribor (tai USD-libor), muutetaan koronvaihtosopimuksin lainaa otettaessa 6 kuukauden euriboriksi (tai USD-liboriksi). Ottolainauksen ja antolainauksen koronmääräytymispäivien eriaikaisuudesta johtuvaa korkoriskiä hallitaan siten, että ottolainauksen koronmääräytymispäivät pyritään sovittamaan tasaisesti eri kuukausille.

Rakenteellista korkoriskiä syntyy siitä, että korottomiksi luokiteltavia omia varoja käytetään antolainaustoiminnassa ja viennin rahoituksessa yhtenä rahan lähteenä. Finnvera seuraa tästä syntyvän korkoriskin suuruutta ja tarvittaessa suojaa riskiä. Yhtiön hallitus on linjannut, että oman pääoman tuottotavoite perustuu 6 kuukauden euribor-korkoon, joka ohjaa rakenteellisen korkoriskin suuruutta.

Finnveran pk-rahoituksen koko antolainauskanta on euromääräistä, mutta viennin rahoituksessa käytetään sekä euroa että dollareita. Finnvera hankkii varoja useilta markkinoilta ja useissa valuutoissa. Valuuttariskin hallitsemiseksi hankitut varat muutetaan valuutanvaihtosopimuksin joko euroiksi tai dollareiksi. Kassavarat sijoitetaan myös kyseessä olevissa valuutoissa. Jäljelle jäävä valuuttariski suojataan tarvittaessa valuuttajohdannaisilla.

Finnveran tavoitteena on pitää sekä korko- että valuuttakurssiriski alhaisena. Riskejä seurataan aktiivisesti ja niistä raportoidaan säännöllisesti yhtiön johdolle sekä hallitukselle.

Maksuvalmiusriski

Finnvera hankkii pitkäaikaista rahoitusta pääasiassa EMTN-ohjelman puitteissa. Ohjelmalla on valtion takaus ja sama luottokelpoisuusluokitus kuin Suomen valtiolla. Yhtiöllä on lisäksi käytettävissä kotimainen yritystodistusohjelma. Näiden avulla rahoituksen hankinta hajautuu useille markkinoille ja sijoittajille.

Yhtiön hallitus hyväksyy maksuvalmiuden hallinnan periaatteet. Niiden mukaisesti likviditeettipuskurin tulee kattaa kulloinkin seuraavalle 6 kuukaudelle ajoittuvat maksut. Periaatteissa määritetään lisäksi miten suuria rahoitusvajeita yhtiö voi hyväksyä pidemmällä aikavälillä. Likvidit varat sijoitetaan kohteisiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Yhtiön varainhallintatoiminto huolehtii ottolainaukseen ja likviditeetin hallintaan liittyvistä käytännön tehtävistä. Yhtiölle kerääntyneet omat varat ovat merkittävä osa antolainoihin käytettävää varainhankintaa.

Vientitakuutoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat suuret korvaushakemukset voivat johtaa äkilliseen, normaalia suurempaan likviditeettitarpeeseen. Tältä osin likviditeettiriskiin on varauduttu muun muassa sopimusjärjestelyin valtiontakuurahaston ja Suomen valtion kanssa.

Markkinariski

Finnvera ei käy kauppaa markkinahintojen vaikutuksen alaisilla instrumenteilla. Rahoitustaseeseen syntyy kuitenkin markkinariskiä pienessä määrin likvidien varojen sijoitusten yhteydessä sekä suojattaessa valuutta- ja korkoriskiä. Likvidit varat pyritään sijoittamaan sellaisiin instrumentteihin, joissa sijoitukset voidaan pitää eräpäivään saakka. Sijoitukset on luokiteltu myyväksi oleviksi, jolloin markkinahintojen muutokset eivät aiheuta tulosvaikutusta Finnveralle.  Riskien suojaus pyritään myös tekemään siten, että markkinamuutosten nettovaikutus yhtiön tulokseen olisi vähäinen.

Operatiiviset riskit

Operatiivinen riski on riski tappiosta, joka aiheutuu riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiiviseen riskiin sisältyvät myös oikeudellinen ja maineriski.

Operatiivisten riskien hallintaa on kehitetty järjestelmällisesti vuodesta 2006, ja operatiivisia riskejä on rekisteröity vuoden 2007 alusta alkaen. Operatiivisten riskien hallinnan kehittäminen on riskienhallinta-toiminnon vastuulla. Käytännön toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat prosessitiimit, yksiköt ja tietoturvaryhmä. Yhtiössä on päätoiminen tietoturvapäällikkö. Potentiaaliset riskit on kartoitettu ja niistä mahdollisesti aiheutuvien seurausten vakavuus on arvioitu kaikkien liiketoimintojen ja tukiyksiköiden osalta. Tämän lisäksi Finnverassa on laadittu riskiskenaarioita, joiden toteutumisella olisi vakavia seurauksia yhtiön toiminnalle. Riskiskenaarioiden ja muiden vakavien riskien toteutumista ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat eri yksiköt tehtäviensä mukaisesti. Operatiivisten riskien hallinta liittyy kiinteästi yhtiön jatkuvaan laadun parantamiseen. Finnveralla on ISO 9001 –laatusertifikaatti ja valtion hallinnon ns. korotetun tason tietoturvaluokitus.  Operatiivisilta riskeiltä suojaudutaan muun muassa sisäisillä kontrolleilla, prosesseja, tietojärjestelmiä ja toiminnan laatua kehittämällä sekä riskejä vakuuttamalla.

Toteutuneet operatiiviset riskit rekisteröidään koko henkilökunnan käytössä olevan riskitapahtumaportaalin kautta operatiivisten riskien hallintajärjestelmään. Sovellukseen kuvataan tapahtumiin johtaneet syyt ja toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään vastaavanlaisien tapahtumien toistuminen. Toteutuneista operatiivisista riskeistä raportoidaan säännöllisesti yhtiön johdolle ja hallitukselle.

Pääomasijoitustoiminta

Finnvera-konsernissa pääomasijoitustoimintaa harjoittavat Veraventure Oy ja Aloitusrahasto Vera Oy. Näihin yhtiöihin tehdyt sijoitukset ovat mukana Finnveran luottoriskin seurannassa.

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden oma riskienhallinta perustuu yritysanalyysiin, sijoitusten koon rajoittamiseen, riskinjakoon muiden sijoittajien kanssa sekä sijoitussalkun riittävään hajauttamiseen. Likviditeetin sijoittamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin emoyhtiössä.

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt noudattavat European Venture Capital Associationin (EVCA) suosituksia kohdeyritysten ja rahastosijoitusten arvostamisessa. Sijoitukset arvostetaan edellä mainittuja suosituksia noudattaen käypään arvoon.

Pääoman hallinta, vakavaraisuus ja ulkoinen riskipaino

Finnvera laskee vakavaraisuutensa pk-rahoitustoiminnalle Basel III -standardimenetelmän periaatteiden mukaisesti, vaikka virallista velvoitetta tämän menetelmän käyttämisestä ei ole. Liiketoiminnan luonteesta johtuen Finnveran on huolehdittava, että omien pääomien määrä on riittävä suhteessa otettaviin luottoriskeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Finnveralle vakavaraisuustavoitteeksi 12–20 prosenttia. Finnverassa arvioidaan myös potentiaalisissa ääritilanteissa syntyviä luottotappioita ja niiden vaikutusta vakavaraisuuteen.

Taloudellinen pääoma lasketaan pankkien yleisesti käyttämien mallien mukaisella luottoriskimallilla, jossa huomioidaan riskinkohteiden maksuhäiriön todennäköisyys ja tappion osuus maksuhäiriön toteutuessa olevalle vastuun määrälle. Finnvera tavoittelee sisäisesti taloudellisen pääoman määrää, joka 99 prosentin varmuudella kattaa luotto- ja vastapuoliriskeistä syntyvät vuotuiset tappiot. Lisäksi pääomaa varataan operatiivisille riskeille. Finnvera on arvioinut 99 prosentin varmuuden taloudellisen pääoman tunnusluvulle riittäväksi, koska valtio viime kädessä vastaa Finnveran takauksista ja vientitakuista.

Oma pääoma ja kertyneet voittovarat on jaettu liiketoimintojen mukaisiin kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoihin. Valtio tukee suoraan Finnveran kotimaista rahoitustoimintaa maksamalla luotto- ja takaustappiokorvausta syntyvistä luottotappioista. Tällä hetkellä luotto- ja takaustappiokorvaus vaihtelee hankekohtaisesti 35:sta 80 prosenttiin, ja on keskimäärin noin 55 prosenttia voimassa- olevasta vastuukannasta. Vientitakuutoiminnassa Suomen valtio vastaa muun muassa valtiontakuurahaston kautta niistä tilikauden aikana mahdollisesti syntyvistä tappioista, jotka ylittävät yhtiön vientitakuutoiminnan rahastossa olevat varat.

Lainsäädännöllä on varmistettu, että Finnveran takausten ja takuiden riskipaino pankkien vakavaraisuuslaskelmissa on sama kuin Suomen valtion. 

Riskienhallinnan liitetiedot
               
B1 Luottoriskit
          Konserni
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
Saamiset *)          
Saamiset luottolaitoksilta     2 167 331   1 104 467
Saamiset asiakkailta     5 452 142   4 642 969
Saamistodistukset     383 509   521 172
Johdannaissopimukset     55 267   26 615
Yhteensä   8 058 249   6 295 223
Taseen ulkopuoliset sitoumukset          
Yhteensä     23 393 813   14 978 240
*) Saamisiin asiakkailta sisältyy Suomen Vientiluotto Oy:n saamiset 4 216 369 tuhatta euroa, joilla on Finnvera Oyj:n vientitakuu.
               
KOTIMAINEN PK-RAHOITUS
B2 Luotot ja takaukset, joiden arvo ei ole alentunut
        Pk-rahoitus
        31.12.2015 31.12.2014
        (1 000 e) % (1 000 e) %
Riskiluokka              
A1       382 0 % 186 0 %
A2       3 407 0 % 4 710 0 %
A3       43 884 2 % 48 721 2 %
B1       369 447 15 % 427 770 18 %
B2       1 324 693 54 % 1 219 568 50 %
B3       587 175 24 % 569 884 23 %
C       65 517 3 % 58 529 2 %
D       47 156 2 % 104 012 4 %
Yhteensä       2 441 660 100 % 2 433 379 100 %
               
               
B3 Luotot ja takaukset toimialoittain
          Pk-rahoitus
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
Maaseutuelinkeinot     31 772   30 737
Teollisuus     1 380 555   1 354 361
Matkailu     180 654   180 682
Liike-elämän palvelut     496 840   497 241
Kauppa ja kuluttajapalvelut     351 839   370 358
Yhteensä     2 441 660   2 433 379
               
               
B4 Lainat ja takaukset alueittain
          Pk-rahoitus
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
Suomi         2 441 660   2 433 379
Yhteensä         2 441 660   2 433 379
               
               
B5 Luotot ja takaukset, vakuusvaje
        Pk-rahoitus
        31.12.2015
(1 000 e)       Vastuun
määrä
Vakuuksien
määrä
Vakuusvaje Vakuus-
vaje-%
Yhteensä       2 441 660 659 248 1 782 412 73 %
               
        31.12.2014
        Vastuun määrä Vakuuksien määrä Vakuusvaje Vakuus-
vaje-%
Yhteensä       2 433 379 778 681 1 654 698 68 %
               
               
B6 Luotot, joiden arvo on alentunut ja takaukset, joista on tehty takausvaraus
               
          Pk-rahoitus
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
          Yhteensä   Yhteensä
Saamiskohtaiset arvonalennukset ja takausvaraukset        
Lainat        
- Vastuu ennen arvonalennusta   79 661   130 043
- Arvonalennus   27 830   46 464
- Vastuu arvonalennuksen jälkeen   51 831   83 579
Takaukset        
- Vastuu ennen takausvarausta   66 191   102 915
- Takausvaraus   20 519   33 148
- Vastuu takausvarauksen jälkeen   45 672   69 767
Ryhmäkohtaiset arvonalennukset        
Lainat        
Vastuu ennen arvonalennusta   78 580   100 200
Arvonalennus   28 503   39 248
Vastuu arvonalennuksen jälkeen   50 077   60 952
Takaukset        
Vastuu ennen takausvarausta   41 435   51 523
Takausvaraus   18 653   20 220
Vastuu takausvarauksen jälkeen   22 782   31 303
               
               
B7.1 Ongelmasaamiset
 
          Pk-rahoitus
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
Saamiset, joihin liittyy yli 90 pv rästi 90 492   97 993
Maksukyvyttömäksi luokitellut 196 599   280 041
Saamis- ja ryhmäkohtaiset arvonalennukset* -95 505   -139 080
Ongelmasaamiset netto 191 586   238 954
0-korkoiset luotot 12 954   11 997
       
Ongelmasaamisten määrittelyssä on noudatettu Euroopan pankkiviranomaisen vuonna 2015 voimaan tullutta määritelmää.
       
*) Kaikki saamis- ja ryhmäkohtaiset arvonalennukset kohdistuvat ongelmasaamisiin.      
       
               
B7.2 Erääntyneet saamiset
               
          Pk-rahoitus
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
1 pv–3 kk         8 372   11 176
3–6 kk         6 265   8 492
6–12 kk         16 898   11 605
Yli 12 kk         25 661   27 771
Yhteensä         57 196   59 044
 
Erääntyneinä saamisina on esitetty tilinpäätöspäivänä maksamatta olevat korot, lyhennykset, takausprovisiomaksut ja erääntyneet takaussaamiset voimassa olevasta rahoituskannasta, mukaan lukien mahdollisen arvonalennuksen kohteena olevat luotot.
               
VIENTITAKUUTOIMINTA
               
B8 Vientitakuutoiminnan yritys- ja pankkivastuut riskiluokittain
               
        Vientitakuutoiminta
(1 000 e)       31.12.2015     31.12.2014
Riskiluokka   Yritys-
 vastuut
Pankki-
vastuut
Yhteensä Yritys-
vastuut
Pankki-
vastuut
Yhteensä
A1   369 854 72 266 442 120 294 665 40 918 335 583
A2   0 373 284 373 284 0 194 115 194 115
A3   2 263 963 96 337 2 360 300 1 164 551 104 028 1 268 579
B1   4 480 952 48 716 4 529 669 3 818 870 299 989 4 118 859
B2   6 991 454 479 649 7 471 103 4 718 498 82 334 4 800 831
B3   1 355 339 111 679 1 467 018 995 678 123 598 1 119 275
C   11 043 428 11 471 1 822 2 153 3 975
D   2 428 0 2 428 0 0 0
Ei luokiteltu   264 362 0 264 362 127 920 0 127 920
Yhteensä   15 739 395 1 182 359 16 921 754 11 122 003 847 135 11 969 138
               
               
B9 Vientitakuutoiminnan maavastuut maaluokittain
               
          Vientitakuutoiminta
Maaluokka (1 000 e) 31.12.2015   31.12.2014
0         10 055 963   5 882 134
1         515   588
2         1 112 223   870 061
3         1 694 727   4 710 534
4         3 937 714   499 830
5         340 549   265 377
6         92 227   143 674
7         52 375   86 312
Yhteensä         17 286 293   12 458 510
               
               
B10 Vientitakuutoiminnan pankkivastuut ja yritysvastuut toimialoittain
               
          Vientitakuutoiminta
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
    Yhteensä   Yhteensä
Tietoliikenne   4 918 939   3 775 415
Varustamot ja telakat   6 198 778   3 043 251
Puunjalostus   2 410 478   2 235 340
Kaivostoiminta ja metalliteollisuus   324 718   404 327
Energia   431 648   133 894
Muu teollisuus   509 606   554 987
Jälleenvakuutukset   945 227   974 790
Pankit ja rahoitustoiminta   1 182 359   847 135
Yhteensä   16 921 754   11 969 138
               
               
B11 Maksuvalmiusriski, varojen, velkojen ja takausten erääntyminen *)
               
  Konserni
(1 000 e) Kirjanpito- arvo Nimellisarvo < 3 kk 3–12 kk 1–5 v 5–10 v > 10 v
31.12.2015              
Varat              
Saamiset luottolaitoksilta **) 580 252 580 252 507 010 50 861 6 886 8 608 6 886
Saamiset luottolaitoksilta, JVK:t ***) 1 579 206 1 575 573 223 500 407 953 944 120 0 0
Saamiset asiakkailta 5 405 696 5 405 826 166 463 674 286 2 920 868 1 544 777 99 432
Saamistodistukset 383 509 383 600 241 100 142 500 0 0 0
Yhteensä 7 948 664 7 945 251 1 138 073 1 275 600 3 871 874 1 553 385 106 319
Velat              
Velat luottolaitoksille              
Velat muille yhteisöille 2 655 046 2 653 738 87 407 279 620 1 402 849 818 221 65 641
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 3 957 734 3 937 282 0 275 558 1 452 461 2 209 263 0
Velat, joilla on huonompi etuoikeus 88 089 88 089 0 50 000 0 18 089 20 000
Sitovat luottolupaukset 0 4 954 367 550 677 928 642 3 475 049 0 0
Yhteensä 6 700 869 11 633 476 638 084 1 533 819 6 330 359 3 045 573 85 641
Johdannaissopimukset              
Johdannaissopimukset - saamiset   4 269 080 0 275 558 1 784 258 2 209 263 0
Johdannaissopimukset - velat   4 317 634 0 226 057 1 882 314 2 209 263 0
Yhteensä, netto -28 437 -48 554 0 49 501 -98 055 0 0
Takaukset ja vientitakuut *)            
Takaukset   1 003 387 124 215 295 870 489 013 91 235 3 054
Vientitakuut ja -takaukset 17 436 060 660 520 1 787 599 7 693 645 5 323 988 1 970 308
               
31.12.2014              
Varat              
Saamiset luottolaitoksilta **) 670 666 670 666 670 666 0 0 0 0
Saamiset luottolaitoksilta, JVK:t ***) 413 549 412 620 13 000 11 000 388 620 0 0
Saamiset asiakkailta 4 592 991 4 592 991 142 439 687 181 2 300 999 1 370 666 91 706
Saamistodistukset 521 172 521 250 513 250 8 000 0 0 0
Yhteensä 6 198 378 6 197 528 1 339 355 706 181 2 689 619 1 370 666 91 706
Velat              
Velat luottolaitoksille 0 0 0 0 0 0 0
Velat muille yhteisöille 2 419 517 2 419 517 79 149 233 899 1 183 610 866 500 56 358
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 599 909 2 580 326 0 176 952 1 653 374 750 000 0
Velat, joilla on huonompi etuoikeus 86 139 86 139 0 0 50 000 21 139 15 000
Sitovat luottolupaukset 0 2 908 090 461 731 1 289 150 1 157 209 0 0
Yhteensä 5 105 565 7 994 071 540 881 1 700 001 4 044 193 1 637 639 71 358
Johdannaissopimukset              
Johdannaissopimukset - saamiset   2 873 975 0 176 952 1 947 023 750 000 0
Johdannaissopimukset - velat   2 868 138 0 201 177 1 916 960 750 000 0
Yhteensä, netto -50 678 5 838 0 -24 225 30 063 0 0
Takaukset ja vientitakuut *)            
Takaukset   987 561 136 223 280 490 480 081 87 857 2 910
Vientitakuut ja -takaukset 12 600 433 604 266 1 526 635 6 388 559 3 518 942 562 032
*) Taulukossa olevat takaukset ja takuut on jaoteltu niiden eräpäivien mukaan. Yksittäinen takaus ja takuu voi johtaa korvausvelvollisuuteen milloin hyvänsä sen voimassaoloaikana. Tietoa siitä, missä vaiheessa takauksen tai takuun elinkaarta ne ovat historiallisesti realisoituneet, ei ole käytettävissä.
**) Saamiset luottolaitoksilta -kohdasta puuttuvat talletettuina olevat EAKR-varat 7 873 tuhatta euroa. Näiden käyttö on erikseen säädelty.
***) Luottolaitoksiin tehtyjä joukkovelkakirjasijoituksia.
               
B12 Markkinariskin herkkyydet*)
               
          Konserni
(1 000 e)         31.12.2015   31.12.2014
Korkoriski        
Markkinakorot nousevat 1 %   12 683   9 860
Markkinakorot laskevat 0,1 %   -1 268   -986
Valuuttakurssiriski              
USD vahvistuu 10 % euroon nähden   800   421
USD heikkenee 10 % euroon nähden   -655   -345
*) Korkojen ja valuuttakurssien välittömät muutokset aiheuttaisivat taulukon mukaisen tulosvaikutuksen seuraavien 12 kuukauden aikana.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien velkojen ja niitä suojaavien johdanaissopimusten koronmuutoksesta johtuvat käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, eikä niillä siten ole vaikutusta tulokseen.
×

Kerro kaverille

Oma nimesi
Oma sähköpostisi
 
Sähköpostin otsikko
Viesti
 
Kavereiden sähköpostit

 Lisää kaveri