Hallituksen toimintakertomus

Kuluneena vuonna saatiin myönteisiä merkkejä Yhdysvaltojen talouden kasvusta ja myös Euroopan asteittaisesta elpymisestä. Kiinan talouskasvun laantuminen sekä taantuma Venäjällä ja esimerkiksi Brasiliassa kuitenkin leikkasivat myös suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia. Omalta osaltaan kasvua hidastivat heikko kustannuskilpailukykymme ja aikaa vievä sopeutuminen teollisen rakenteemme muutokseen.

Vaisut vientinäkymät ja kotimarkkinoiden alakulo pitivät pk-yritysten rahoituksen kysynnän investointeihin vaimeana. Sen sijaan käyttöpääomarahoitusta ja omistusvaihdoksiin tarvittavia luottoja kysyttiin vilkkaasti. Laivatilaukset olivat puolestaan suurin yksittäinen kysyntää kasvattanut tekijä viennin rahoituksessa. Finnveran riskinotolla olikin keskeinen osuus Turun telakan laivatilausten ennätysmäärän synnyssä. Myös muissa isoissa vientihankkeissa tarvittiin Finnveran mukanaoloa. Kireä pankkisääntely on pitänyt pankkien kiinnostuksen pitkäaikaiseen viennin rahoitukseen alhaisena, mistä syystä tällainen rahoitus on jäänyt suurelta osin kansallisten vientirahoituslaitosten hoidettavaksi.

Finnveran osuus kansantaloudenkin kannalta tärkeiden rahoitustehtävien hoidossa oli katsauskaudella merkittävä. Telakkateollisuuden ripeä nousu, investointi biotuotetehtaaseen Äänekoskelle sekä osallistuminen merkittäviin omistusjärjestelyihin olivat näistä hyviä esimerkkejä. Kaiken kaikkiaan Finnveran palvelut vaikuttivat tuhansien yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten arkeen avaamalla näille uusia mahdollisuuksia.

Finnvera uudisti sekä kehitti toimintaansa ripeästi strategiansa mukaisesti. Tämä näkyi ennen kaikkea aktiivisena asiakastyönä. Samalla palveluprosesseja tehostettiin digitalisaation sekä luottopäätös- ja palvelutuotantoyksiköiden perustamisen myötä. Uudet rahoitusinstrumentit, kuten EU-määritelmää suurempien pk-yritysten rahoitus, osallistuminen joukkovelkakirjarahoitukseen sekä mahdollisuus tarjota vientitakuita pitkäaikaisiin pankkiluottoihin, joilla rahoitetaan vientiin tähtääviä kotimaisia kone- tai laitehankintoja, otettiin käyttöön onnistuneesti.

Finnvera on aktiivinen Team Finland -toimija ja palvelee yhdessä verkoston toimijoiden kanssa kansainvälistymällä kasvua hakevia yrityksiä rahoitusasioissa. Yhteistyö tiivistyy entisestään vuoden 2016 syksyllä, kun Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat yhteisiin toimitiloihin Helsingin Ruoholahteen, jonne myös Teollisuussijoitus muuttaa vuoden 2017 alussa.

Uusi jälleenrahoitustakuu käyttöön

Finnvera sai 1.5.2015 alkaen mahdollisuuden taata vientiluottojen jälleenrahoitusta. Jälleenrahoitustakuu on vientikauppojen rahoituksen järjestämiseksi myönnettävä erillinen, ostajalle myönnetyn vientiluoton rahoittamiseen liittyvä takuu. Finnvera voi myöntää takuun esimerkiksi institutionaaliselle sijoittajalle, joka jälleenrahoittaa pankin myöntämän vientiluoton. Takuuta voidaan hyödyntää myös kotimaisten, vientiä hyödyttävien investointien rahoitusjärjestelyissä.

Finnvera mukana merkittävissä hankkeissa

Finnvera osallistuu Meyer Turku Oy:n Turun telakalla valmistettavien TUI Cruises GmbH:n tilaamien risteilyalusten Mein Schiff 7 ja 8:n rahoitukseen takaamalla telakalle myönnettävää rakennusaikaista rahoitusta sekä ostajan toimituksen jälkeistä rahoitusta. Finnveran vastuut tilaajavarustamosta nousevat korkeimmillaan noin kahteen miljardiin euroon. TUI Cruises GmbH:n alustilausten jälkeen Finnveran vastuut Meyer Turku Oy:n rahoituksesta voivat nousta enimmillään noin 850 miljoonaan euroon.

Finnvera osallistuu Metsä Groupin Äänekoskelle rakennettavan, maailman ensimmäisen biotuotetehtaan rahoitusjärjestelyyn. Arvoltaan 1,2 miljardin euron investointihanke on metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin Suomessa. Finnvera takaa suomalaisiin laitehankintoihin liittyvästä vieraasta pääomasta noin puolet. Takuu kattaa 80 prosenttia 400 miljoonan euron luotosta. Rahoitusjärjestelyissä on Finnveran lisäksi mukana kuusi kaupallista pankkia, Ruotsin vientitakuulaitos EKN sekä Euroopan investointipankki. Hanke vaikuttaa myönteisesti Suomen vientiin, sillä sen on arvioitu lisäävän vientiä vuosittain 0,5 miljardia euroa. Investoinnilla on myös mittavat työllisyysvaikutukset.

Finnvera osallistui katsauskaudella rahoituksellaan useisiin asiakasyrityksissä tapahtuneisiin merkittäviin yritys- ja rahoitusjärjestelyihin, joilla oli muun muassa laajoja työllisyysvaikutuksia.

Finnvera laski liikkeelle kaksi lainaa

Finnvera laski toukokuussa liikkeeseen 10 vuoden pituisen 500 miljoonan USD-määräisen lainan ja syyskuussa 7 vuoden pituisen miljardin euromääräisen lainan. Lainat olivat kiinteäkorkoisia.

Finnvera käyttää hankkimiaan varoja sekä pk-yritysten että vientiluottojen rahoitukseen. Hankkimansa varat yhtiö muuntaa valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla joko euro- tai dollarimääräisiksi varojen lopullisen käyttötarkoituksen mukaan.

Hallitusohjelmassa Finnveralle uusia tehtäviä

Hallitusohjelmassa on mainittu useita Finnveralle osoitettuja uusia tehtäviä. Katsauskaudella valmisteltiin pk- ja mid cap -yritysten kasvua tukevan välirahoitusvälineen, niin sanotun juniorirahoituksen käyttöönottoa. Tähän liittyen valtioneuvosto päätti 17.12.2015, että Finnvera voi myöntää juniorilainoja enintään 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana, ja että valtio korvaa näistä Finnveralle mahdollisesti syntyvistä tappioista 75 prosenttia koko maassa.

Suomen Yrittäjien kanssa tehtiin valmisteluja omistusvaihdosten rahoitusohjelman käynnistämiseksi. Lisäksi selvitettiin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) hyödyntämismahdollisuuksia pk-yritysten rahoituksessa.

Viennin rahoituksen säilyttäminen keskeisten kilpailijamaiden tasolla edellyttää Finnveran valtuuksien korottamista. Näistä neuvoteltiin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, mikä johti 17.12.2015 valtioneuvoston esitykseen tarvittaviksi lakimuutoksiksi.

Team Finland kehitti palvelujaan

Team Finland -verkosto kehitti katsauskaudella kansainvälistymällä kasvua hakevien yritysten kotimaan palvelujaan. Yritykset saavat uuden palvelumallin avulla verkostoon kuuluvien organisaatioiden palvelut yhtenäisesti. Ensimmäiset yrityksille näkyvät muutokset olivat yhteinen palvelunumero ja yhteydenottolomake. Palvelua parannetaan keskittämällä asiakaspalvelua ja tiivistämällä organisaatioiden yhteistyötä asiakkuuksien hoidossa.  Alueellisessa toiminnassa tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kuten seudullisten kehittämisyhtiöiden, kauppakamareiden ja Suomen Yrittäjien kanssa. Mallin myötä yrittäjän ei tarvitse itse tuntea yksityiskohtaisesti eri organisaatioiden palveluja.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin loka-joulukuu 2015

Vuoden 2015 viimeisen neljänneksen tulos oli 5 miljoonaa euroa. Tulos oli 46 miljoonaa euroa edellisen neljänneksen tulosta (51) heikompi. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävimmin edellistä neljännestä 33 miljoonaa euroa suuremmat saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kasvuun neljännesten välillä vaikuttivat edellisellä neljänneksellä tehdyt arvonalentumisten ja tappiovarausten purkamiset ja pienentämiset. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat lisäksi 12 miljoonaa euroa korkeammat tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä ja hallintokulujen 3 miljoonaa euroa suurempi määrä. Hallintokulujen nousu johtui tiettyjen ulkopuolisten palvelujen ajoittumisesta loppuvuodelle.

Korkokate oli viimeisellä neljänneksellä 13 miljoonaa euroa. Korkokate laski edellisestä neljänneksestä 12 prosenttia, mihin vaikutti korkotason aleneminen. Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä 34 miljoonaa euroa oli edellisen vuosineljänneksen tasolla.

Finnvera-konsernin tammi-joulukuu 2015

Konsernin vuoden 2015 tulos oli 111 miljoonaa euroa (100). Tulos parani edellisvuodesta 11 prosenttia. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin 57 prosenttia ja 19 miljoonaa euroa pienemmät saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot. Lisäksi tulosta paransivat 8 prosenttia korkeampi korkokate sekä 3 prosenttia suurempi palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä. Korkokatteen sekä palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärän kasvu paransi tulosta yhteensä 8 miljoonaa euroa.

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2015 tulos oli 95 miljoonaa euroa (92). Tulos kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia. Liiketoiminnoittain tarkasteltuna emoyhtiön tulos oli seuraava: viennin rahoituksen tulos oli 82 miljoonaa euroa (96) ja pk-rahoituksen tulos 38 miljoonaa euroa (6). Emoyhtiön tulokseen vaikutti lisäksi sijoitusvastuista tehdyt arvonalentumiskirjaukset 25 miljoonaa euroa (9).

Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli 16 miljoonaa euroa (7). Konserni- ja omistusyhteysyritysten tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli -24 miljoonaa euroa (-6) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 15 miljoonaa euroa (5). Lisäksi konsernin tulokseen vaikutti konserniyhtiöiden välisten tapahtumien eliminoinnit.

Finnveran vastuukannat ja niiden riskitasot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2015 pk-yritysten ja EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten vastuukannan riskitaso pysyi ennallaan, mutta kokonaisriskitaso on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen finanssikriisiä ja sen jälkeistä taantumaa. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyviä riskejä kyettiin vuoden 2015 aikana alentamaan. Viennin rahoituksesta ei ole viime vuosina kirjattu suuria tappioita eikä myöskään lisätty merkittävästi tappiovarauksia vastuukantaan suhteutettuna. Viennin rahoituksen vastuista 43 prosenttia oli lähellä investointitasoa olevissa B1- tai sitä paremmissa riskiluokissa. Uusi riskinotto painottui B1–B2 -luokkiin.

Tulosanalyysi tammi–joulukuu 2015

Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet

Konsernin korkokate oli tammi-joulukuussa 56 miljoonaa euroa. Korkokate oli edellisen vuoden vastaavaa jaksoa 8 prosenttia korkeampi (52).

Asiakkaille ohjatun valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 3 miljoonaa euroa eli lähes 50 prosenttia edellisvuotta pienempi. Korkotuellisen rahoituksen myöntäminen lopetettiin vuoden 2014 alusta, mikä on vaikuttanut katsauskauden korkotuen määrän alenemiseen. Tulevina vuosina korkotuen kertyminen päättyy kokonaan, kun korkotuellinen vastuukanta tulee maksetuksi.

Palkkiotuotot ja -kulut

Konsernin palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli 141 miljoonaa euroa (137). Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia. Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat yksittäisten isojen vientitakuiden voimaantulo ja palkkiokulujen kasvuun jälleenvakuutussuojauksen lisääminen.

Palkkiotuottojen bruttomäärä oli 158 miljoonaa euroa (145), josta emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen osuus oli 74 prosenttia eli 116 miljoonaa euroa (106) ja pk-rahoituksen osuus 26 prosenttia eli 41 miljoonaa euroa (37). Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen ja vientiluottojen rahoituksen palkkiotuotot olivat miljoona euroa (1).

Palkkiokulut olivat 17 miljoonaa euroa (8). Palkkiokulut muodostuivat pääasiassa emoyhtiö Finnvera Oyj:n ottamien jälleenvakuutusten kuluista.

Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä

Konsernin tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat 21 miljoonaa euroa (10). Käyvän arvon muutokseen sisältyvät velkojen sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja pääomasijoitustoiminnan käyvän arvon muutos sekä valuuttakurssierot.

Pääomasijoitusten käypä arvo määritetään yhtiön hallituksen hyväksymällä arvostusmenetelmällä, joka noudattaa IPEV:n (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) aikaisen vaiheen yritysten arvonmääritysperiaatteita ja suosituksia (ks. tilinpäätösperiaatteet). Valtion toimintalinjausten mukaisesti Finnvera tulee luopumaan pääomasijoitustoiminnasta merkittäviltä osin. Finnvera on käynnistänyt tähän liittyvät toimenpiteet, mistä johtuen pääomasijoitusten käyvän arvon määrittämisessä on huomioitu myös Finnveran ja pääomasijoitustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden johdon arvio sijoitusten käyvästä arvosta.

Muut tuotot

Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat konsernissa tammi–joulukuussa yhteensä 0,1 miljoonaa euroa (1). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2 miljoonaa euroa (2), mikä muodostui muun muassa vuokratuotoista ja valtiontakuurahaston maksaman ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisen hallinnointipalkkiosta.

Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot

Konsernin lainojen, takausten, vientitakausten ja erityistakausten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot olivat yhteensä 97 miljoonaa euroa (98). Tästä toteutuneet luotto- ja takaustappiot olivat 135 miljoonaa euroa (125) sekä luottojen arvonalentumisten ja tappiovarausten muutos -40 miljoonaa euroa (-13). Luottojen arvonalentumisten ja tappiovarausten poikkeuksellinen negatiivinen muutosluku johtui aikaisempina vuosina kirjattujen arvonalentumisten ja tappiovarausten purkamisesta tai pienentämisestä.

Pk-rahoituksen luotto- ja takaustappioita kattava valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston tappiokorvaus oli 83 miljoonaa euroa (64) eli 64 prosenttia toteutuneista tappioista. Luottotappiokorvauksen määrään vaikuttivat tammi-joulukuussa toteutuneet isot yksittäiset tappiot. Valtion luottotappiokorvauksen jälkeen Finnvera-konsernin vastuuosuus tilikauden arvonalentumisista ja tappioista oli 15 miljoonaa euroa (34).

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot sekä tappiovaraukset vuonna 2015 olivat 10 miljoonaa euroa (-8).

EU-tasolla harmonisoidun laskentatavan mukainen pk-rahoituksen ongelmasaamisten nettomäärä oli joulukuun lopussa 287 miljoonaa euroa. Ongelmasaamisten osuus vastuukannasta oli tehdyt arvonalentumiskirjaukset huomioituna 8,3 prosenttia. Ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat 3,3 prosenttia, kun suhdeluvussa huomioidaan lisäksi pk-rahoituksessa vähentävänä tekijänä oleva valtion luottotappiokorvaus.

Toimintakulut

Konsernin toimintakulut sisältäen henkilöstökulut ja muut hallintokulut olivat 44 miljoonaa euroa (41). Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 69 prosenttia (69). Toimintakulujen edellisvuotta suurempaan määrään vaikuttivat organisaatiouudistus ja sen johdosta toteutetut kehittämistoimenpiteet.

Poistot ja liiketoiminnan muut kulut olivat konsernissa 7 miljoonaa euroa (6). 

Pitkän aikavälin itsekannattavuus

Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite. Tämä tarkoittaa, että yhtiön toiminnan menot pitää pystyä kattamaan pitkällä aikavälillä yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Pk-rahoituksessa itsekannattavuuden tarkastelujaksona pidetään 10 vuotta ja viennin rahoituksessa 20 vuotta.

Finnveran pk-rahoituksen itsekannattavuus on toteutunut 10 vuoden jaksolla, kun kumulatiivista tulosta lasketaan joulukuun 2015 loppuun. Viennin rahoitus on ollut vastaavasti itsekannattavaa Finnveran 17 toimintavuoden ajan. Itsekannattavuus toteutuu myös 20 vuoden tarkastelujaksolla, mikäli viennin rahoituksen itsekannattavuustarkastelussa huomioidaan viennin rahoituksen edeltäjän Valtiontakuukeskuksen viimeisten toimintavuosien maksuperusteinen tulos.

Finnveran tuloksen ja pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumiseen tulevina vuosina vaikuttavat merkittävästi yhtiön vastuukantojen suuruus ja riskisyys. Tulostarkasteluissa on tärkeää huomioida, että joulukuun 2015 lopussa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat 17,4 miljardia euroa sekä pk-rahoituksen ja EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten luotto- ja takausvastuut sekä takaus- ja takuusaamiset 2,3 miljardia euroa. Näihin vastuisiin nähden taseen tappiopuskuria synnyttävä nettotulos on nyt vuositasolla noin 0,5 prosenttia ja oma pääoma 6 prosenttia.

Tase 31.12.2015

Konsernitaseen loppusumma oli joulukuun lopussa 8 418 miljoonaa euroa (6 619) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n taseen loppusumma 5 783 miljoonaa euroa (4 132). Konsernin tase on kasvanut vuoden 2015 aikana 27 prosenttia eli 1 799 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämästä vientiluottojen rahoituksesta. Suomen Vientiluotto Oy:n taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 4 350 miljoonaa euroa (3 425).

Joulukuun lopussa konsernin luottokanta oli 5 347 miljoonaa euroa (4 593) eli 754 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden alussa. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n luottokanta oli 2 772 miljoonaa euroa (2 193), josta saamiset tytäryhtiöiltä olivat 1 641 miljoonaa euroa (928).

Emoyhtiön takauskanta on kasvanut hieman vuoden 2015 aikana, ja se oli joulukuun lopussa 1 003 miljoonaa euroa (988).

Vientitakuulain mukainen vastuukanta oli joulukuun lopussa 14 236 miljoonaa euroa (10 755). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) oli 17 436 miljoonaa euroa (12 600).

Valtion toimintalinjausten mukaisesti Finnvera tulee luopumaan pääomasijoitustoiminnasta merkittäviltä osin. Tämän vuoksi Finnveran tytäyhtiöistä Aloitusrahasto Vera Oy:n osakkeet on emoyhtiön tilinpäätöksessä ja vastaavasti Aloitusrahasto Vera Oy:n varat ja velat konsernin tiinpäätöksessä siirretty myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin. Myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien määrä oli joulukuun lopussa 102 miljoonaa euroa.

Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja joulukuun lopussa yhteensä 4 046 miljoonaa euroa (2 650), josta 3 958 miljoonaa euroa (2 564) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyivät valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 38 miljoonan euron pääomalainat (36) sekä valtiolta vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina (50).

Konsernin vapaissa rahastoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 871 miljoonaa euroa (756), josta kotimaan toiminnan rahasto oli 136 miljoonaa euroa (135), vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto 536 miljoonaa euroa (436) ja pääomasijoitustoiminnan rahasto 17 miljoonaa euroa (17) sekä kertyneet voittovarat 183 miljoonaa euroa (169).

Vapaisiin rahastoihin oikaistiin vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä IAS 8 -standardin mukaisesti järjestelmävirheestä aiheutunut vientitakuiden takuumaksutuottojen ja jälleenvakuutuskulujen aikaisempien tilikausien liian suuri taseessa oleva takuumaksu- ja jälleenvakuutusmaksuennakoiden määrä 53 miljoonaa euroa. Oikaisun vaikutus vertailukauden 1.1.–31.12.2014 palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärään oli -1,4 miljoonaa euroa (ks. laatimisperiaatteet).

Taseen vapaassa omassa pääomassa olevan pääomasijoitustoiminnan rahaston kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia EAKR-varoja.

Varainhankinta

Konsernin pitkäaikainen varainhankinta vuonna 2015 oli 1 827 miljoonaa euroa (2 036). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 603 miljoonaa euroa (529).

Vakavaraisuus

Finnveran yhtiölaissa (443/1998) säädetään kotimaan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillisyydestä. Kotimaan toiminnan tappiot katetaan edellä todetun mukaisesti kotimaan toiminnan rahastosta ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Rahastolain (444/1998) mukaan valtio vastaa vientitakuista ja erityistakauksista. Mikäli vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat eivät riitä tästä toiminnasta aiheutuvien tappioiden kattamiseen, tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoista, joita täydennetään tarvittaessa valtion budjettiin otettavalla määrärahalla. Edellä mainittu lainsäädännöllinen erillisyys ja valtion vastuu vientitakuutoiminnasta ovat perusteena sille, että Finnvera laskee vakavaraisuuttaan eli vastuidensa suhdetta omiin varoihinsa vain kotimaan toiminnan osalta.

Valtio on omistajana asettanut Finnvera-konsernin kotimaan toiminnan vakavaraisuustavoitteeksi vähintään 12,0 prosenttia. Vakavaraisuus lasketaan Finnverassa Basel III:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti. Konsernin kotimaan toiminnan vakavaraisuussuhde Tier 2 oli joulukuun lopussa 19,6 prosenttia (18,6) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n kotimaan toiminnan vakavaraisuus Tier 2 oli 18,1 prosenttia (17,8). Finnvera-konsernin leverage ratio oli joulukuun lopussa 14,1 prosenttia.

Riskipainotetut saamiset olivat Finnvera-konsernissa joulukuun lopussa 2 322 miljoonaa euroa (2 349). Näistä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä lainoja ja takauksia oli 1 808 miljoonaa euroa (1 926) eli 78 prosenttia riskipainotetuista saamisista. Pääosa lopuista saatavista liittyi varainhallintaan ja kassavarojen sijoittamiseen. Lainoista ja takauksista noin 50 prosenttia koostui suuresta joukosta yksittäisiä alle miljoonan euron vastuita, joiden standardimenetelmän mukainen riskipaino oli 75 prosenttia. Muiden lainojen ja takausten riskipaino oli 100 prosenttia.

Riskiasema

Pk-yritysten ja EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten vastuukanta oli vuoden 2015 lopussa 2,7 miljardia euroa. Vastuukanta oli hieman edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa alempi. Pk-yritysten rahoituskysyntä painottui käyttöpääomarahoitukseen, ja investointirahoituksen kysyntä oli edelleen vähäistä. Vuosina 2013 ja 2014 vastuukanta aleni lähes 400 miljoonaa euroa, joten siihen nähden vastuukannan aleneminen pysähtyi.

Vastuukannan riskitaso on vuoden aikana pysynyt käytännössä samalla tasolla arvioituna niin sanotun odotetun tappion mittarilla, joka oli vuoden lopussa 3,4 prosenttia vastuukannasta. Kokonaisriskitaso on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen vuotta 2008 alkanutta finanssikriisiä ja sen jälkeistä taantumaa. Riskitasoon vaikuttavat heikko ja epävarma yleinen taloustilanne sekä joihinkin yksittäisiin suurempiin vastuisiin liittyvät riskit. Vuoden 2015 aikana kyettiin alentamaan yksittäisiin asiakkaisiin liittyviä riskejä, mikä vaikutti myönteisesti muun muassa järjestämättömien luottojen määrään.  Vastuukannan riskiluokittaisessa jakaumassa ei tapahtunut vuonna 2015 merkittäviä muutoksia, joten muutamien aiempien vuosien aikana tapahtuneet siirtymät heikompiin riskiluokkiin vähenivät.

Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset olivat 87 miljoonaa euroa. Vaikka bruttomääräiset luottotappiot olivat korkealla tasolla, yhtiön omalla vastuulla oleva osuus valtion tappiokorvauksen jälkeen pieneni osin satunnaisten syiden takia merkittävästi. Uusien, yhtiön omalla vastuulla olevien arvonalennusten määrä supistui merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna.

Viennin rahoituksen riskienhallinnan seurannassa oleva vastuukanta oli vuoden 2015 lopussa 17,0 miljardia euroa. Tästä enää 3 miljoonaa euroa oli suoraan valtiontakuurahaston vastuulla olevaa, niin sanottua vanhaa kantaa. Vastuukanta kasvoi vuoden aikana 4,8 miljardia euroa. Voimassa olevien takuiden ja sitovien tarjousten määrästä merkittävä osa oli vuoden lopussa maaluokissa 0 ja 4, joihin myös vuoden aikana myönnetyt takuut pääosin kohdentuivat.

Vienti- ja erityistakauksiin liittyvä yritysten kaupallisten vastuiden kanta nousi vuoden 2015 aikana noin 4,6 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa 15,7 miljardia euroa. Toimialoista suurimmat olivat tietoliikenne, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialat. Näiden osuus oli yhteensä 84 prosenttia yritysvastuista. Vastuista 43 prosenttia oli lähellä investointitasoa olevissa B1- tai sitä paremmissa riskiluokissa. Uusi riskinotto painottui B1–B2-luokkiin.

Vuonna 2015 takuutappiot olivat yhteensä 10 miljoonaa euroa.

Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n viennin rahoituksen luottokanta oli joulukuun lopussa 4,2 miljardia euroa (3,3). Luottokantaan sisältyy niin sanottu väliaikainen sekä vuonna 2012 käynnistynyt pysyvä vientiluottorahoitus. Luottokantaan liittyvät luottoriskit on katettu kokonaan emoyhtiö Finnvera Oyj:n kattamilla vientitakuilla. Nämä vientitakuut sisältyvät edellä mainittuun viennin rahoituksen vastuukantaan.

Finnveran sijoitukset pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin tytäryhtiöihin olivat vuoden lopussa 173 miljoonaa euroa. Aloitusrahasto Vera Oy:öön tehtiin 15 miljoonaan euron lisäsijoitus valtion budjettivaroista. Sijoitukset hajautuvat useisiin kohteisiin, mikä alentaa Finnvera-konsernille toiminnasta syntyvää riskiä. Veraventure Oy on pääomasijoitustoiminnasta tehtyjen linjausten perusteella irtaantunut vuoden 2015 aikana useista sijoituksista.

Elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden toteutuminen

Finnveran toimintaa ohjaavat yhtiötä koskeva lainsäädäntö ja omistajan asettamat elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yhtiön omistaja- ja elinkeinopoliittisesta ohjauksesta ja asettaa yhtiölle neljän vuoden jaksolle elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet, joita ministeriö tarkistaa tarvittaessa vuosittain.

 Hallinto

Henkilöstö

Tilikauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 396 henkilöä (394). Finnvera Oyj:n palveluksessa oli 381 henkilöä (376), joista vakinaisia oli 354 (358) ja määräaikaisia 27 (18).

Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat konsernissa 24 miljoonaa euroa (23) ja emoyhtiössä 23 miljoonaa euroa (22).

Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastaja

Finnveran yhtiökokous valitsi 9.4.2015 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon ja hallitukseen.

Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat tietoturvapäällikkö Mika Harjunen, varapuheenjohtaja Ann-Louise Laaksonen, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Hanna Sarkkinen ja rahoitusasiantuntija Tommi Toivola.

Kansanedustaja Johannes Koskinen valittiin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Koskinen erosi jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä 1.9.2015 alkaen, koska hän siirtyi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäseneksi. Varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Lauri Heikkilä ja jäseninä yrittäjä Paula Aikio-Tallgren, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, pääekonomisti Olli Koski, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, insinööri Esko Kurvinen, työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, kansanedustaja Lea Mäkipää, kansanedustaja Antti Rantakangas, valtiotieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaara sekä kansanedustaja Sofia Vikman.

Hallituksen uusia jäseniä ovat ekonomi Harri Sailas ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa ekonomi Markku Pohjola, I varapuheenjohtajana ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Marianna Uotinen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi ja ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen.

Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.

Vuoden 2016 strategiset painopistealueet

Finnvera suuntaa rahoitustaan edistämään suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä korjaamaan yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita. Kotimaan rahoituksen painopiste on aloittavissa ja kansainvälistymällä kasvua hakevissa yrityksissä. Finnvera osallistuu aktiivisesti Team Finland -yhteistyöhön ja toteuttaa sille asetettuja tavoitteita. Yhtiö jatkaa viennin rahoituksen kehittämistä niin, että suomalaisilla viejillä olisi käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen järjestelmä. Toimintaa kehitetään, jotta uusiin yritysrahoituksen haasteisiin pystytään vastaamaan tehokkaasti ja nopeasti.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Aloitusrahasto Vera Oy:n yhtiökokous hyväksyi tammikuussa 2016 jakautumissuunnitelman uuden yhtiön EAKR-Aloitusrahasto Oy perustamisesta. Yhtiöön siirretään Aloitusrahasto Vera Oy:stä kaikki Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoilla tehdyt sijoitukset sekä muut EAKR-toimintaan liittyvät varat ja velat. EAKR-Aloitusrahasto Oy aloittaa toimintansa huhti-toukokuussa 2016, ja Finnveran omistusosuus yhtiöstä on Aloitusrahasto Vera Oy:n omistusosuutta vastaava 94,59 %.

Rahoituksen näkymät

Talouskasvu ja investoinnit pysynevät vuonna 2016 alhaisella tasolla, ja käyttöpääomarahoitus on edelleen pk-rahoituksen keskiössä. Lisääntyneiden omistajanvaihdosten sekä julkistettujen suuryritysten investointien odotetaan kuitenkin vaikuttavan pk-yritysten rahoituskysyntään myönteisesti. Lisäksi Finnveran uudet mandaatit ja rahoitustuotteet tukevat rahoitusvolyymikehitystä pk-yritykset-liiketoiminnassa.

Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat edelleen keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan hieman laskevan edellisvuodesta, jos yksittäisiä suuria tilauksia ei ajoitu vuodelle 2016. Kysynnän alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialoille odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä.

Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2016 tulos toteutunee vuoden 2015 tulosta heikompana. Talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät vaikeuttavat tuloskehityksen arviointia, ja ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi heikentää tilannetta arvioidusta olennaisesti.