Vastuullinen rahoittaminen

Finnveran toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat luottamus ja läpinäkyvyys. Finnveran toiminnassa noudatetaan hallintolain mukaisia hyvän hallinnon periaatteita ja periaatteiden pohjalta laadittua organisaation sisäistä eettisen toiminnan ohjeistusta. Eettiset ohjeet sitovat kaikkia finnveralaisia.

Hyvän hallinnon periaatteet kattavat muun muassa seuraavia asioita:

• Toiminnan puolueettomuus eli esteellisyyssääntely.
• Vieraanvaraisuusohjeistus, jossa noudatetaan varovaisuusperiaatetta: finnveralainen ei saa hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta asianomaiseen tai Finnveran toiminnan tasapuolisuuteen.
• Asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu, jota säädellään yleisesti hyväksyttävien ja tasapuolisesti sovellettavien periaatteiden mukaisesti.

Finnveran eettiset ohjeet käydään läpi kaikkien uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja ohjeistuksen eri osa-alueisiin koulutetaan tarpeiden mukaan. Finnveralaisia koskee viime kädessä rikosoikeudellinen virkavastuusääntely, joka sisältää muun muassa lahjusrikkomuksia ja -rikoksia koskevat sanktiosäännökset.  

Finnveraan perustettiin myös joulukuussa 2015 uusi compliance-toiminto, joka täsmentää Finnveran eettistä ohjeistusta sekä luo tarkempia toimintaprosesseja eettisten periaatteiden noudattamisen valvontaan ja raportointiin.  

Kotimaisten ja kansainvälisten hankkeiden rahoittaminen

Finnvera voi lainoittaa ja taata kotimaisia hankkeita, sekä myöntää takuita suomalaisyritysten vientikauppoihin ja vientiluottoja ulkomaisten ostajien rahoitukseen. Kotimaisissa hankkeissa Finnvera noudattaa kotimaan lainsäädäntöä sekä EU-lainsäädäntöä.

Ulkomaille suuntautuvien hankkeiden rahoituspäätösten yhteydessä arvioidaan hankkeiden ympäristö-, sosiaaliset ja hallintoon liittyvät näkökohdat (ESG) kansainvälisten, yleisesti tunnustettujen kriteerien mukaan. Finnvera arvioi rahoituksen kohteet tarkasti ja varmistaa rahoituskohteiden noudattavan niille asetettuja vaatimuksia sisäisen tarkastuksen sekä hankkeiden jälkiseurannan avulla.

Hankeneuvotteluissa yritysten kanssa tuodaan esille arviointiperiaatteet sekä tarvittavat taustatiedot. Finnvera rohkaisee viennin rahoituksen hakijoita ja hankkeiden toteuttajia julkaisemaan tietoja hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista ja niiden seurannasta.

Ulkomaille suuntautuvien hankkeiden arviointi

Finnvera noudattaa viennin rahoituksessa OECD:n vientiluottokonsensusta sekä Maailmanpankin ja kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n standardeja ja periaatteita. Hankkeen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tason vertailussa voidaan käyttää myös jotain edellä lueteltuja tiukempia, kuten Euroopan Unionin, standardeja.

Julkista rahoitusta tarjoavia vientitakuulaitoksia koskee myös sopimus, jonka avulla pyritään varmistamaan hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin, määritelmien ja ehtojen yhdenmukaisuus viennin rahoittajien kesken.

Tämä sopimus on toiminut pohjana Finnveran omalle hankepolitiikalle, jonka avulla tarkastellaan hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Politiikkaa tarkistetaan kansainvälisten päivitysten myötä määräajoin, seuraavan kerran alkuvuodesta 2016.

Ympäristövaikutusten arviointi ja seuranta

Hankkeisiin liittyviin luottosopimuksiin on myös mahdollista sisällyttää ympäristö- ja sosiaalisiin asioihin liittyviä lausekkeita, joiden avulla arvioinnissa esiin tulleet epäkohdat saadaan korjattua. Tällä pyritään varmistamaan hankkeiden kestävyys. Ympäristöasiantuntijat ovat tiiviisti mukana hankkeiden rahoituspäätösten valmistelussa.

Useita suuria hankkeita seurataan rakennus- ja tuotantovaiheessa ulkopuolisen konsultin toimesta. Mikäli epäkohtia ilmenee, toteutetaan korjaussuunnitelma ja valvontaa jatketaan. Rahoituspäätös voi kaatua, mikäli eri tahot eivät löydä yhteisymmärrystä havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Hankkeiden toteuttajat ovat usein myös velvollisia raportoimaan Finnveralle vuosittain.

OECD:n avoimuuspolitiikka ohjailee rahoitettavien hankkeiden ympäristövaikutuksista tiedottamista. Tietyistä viennin rahoitushankkeista tulee politiikan mukaisesti julkaista kansainvälisen tason ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten selvityksiä ennen rahoituspäätöksen tekemistä, jolloin sidosryhmät voivat halutessaan antaa kommentteja hankkeiden rahoituksesta ennen varsinaista päätöksentekoa.

Sosiaalisten vaikutusten huomioiminen hankkeissa

Finnvera huomioi ihmisoikeudet hankekohtaisesti IFC:n ja Maailmanpankin standardien mukaisesti. Vaikutukset työoloihin, paikallisiin yhteisöihin sekä työntekijöihin punnitaan kaikissa arvioitavissa hankkeissa.

Sosiaalisiksi vaikutuksiksi katsotaan hankkeen vaikutukset paikallisyhteisöihin ja henkilöihin, jotka ovat mukana hankkeen rakennus- ja operointivaiheissa. Tässä yhteydessä sosiaaliset vaikutukset kattavat hankkeeseen liittyvät ihmisoikeusnäkökohdat.

Sosiaaliset vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi työntekijöiden työoloihin ja -oikeuksiin, paikallisyhteisöjen terveyteen ja turvallisuuteen, maan hankintaan ja pakkomuuttoon, alkuperäiskansojen oikeuksiin ja kulttuuriperintöön. Hankekohtaisia ihmisoikeustekijöitä ovat pakkotyövoima, lapsityövoima sekä ihmishenkeä uhkaavat työterveys- ja turvallisuustilanteet.

Finnvera mukana ilmastotalkoissa

Joulukuussa 2015 solmittiin Pariisissa historiallinen sopimus. Yhteensä 195 maata sitoutui toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen. Tämä vaatii valtavaa yhteistyöponnistusta niin valtioiden, kaupunkien kuin yritystenkin taholta.

Finnvera osallistuu ilmastonmuutosta hidastavien energiahankkeiden rahoitukseen ja on siten mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta sekä kehittämässä suomalaista ympäristö- ja uusiutuvan energian toimialaa. Finnveran yksi keskeisistä omistajapoliittisista tavoitteista on edistää puhtaan ja uusiutuvan energian käyttöä rahoituksen keinoin. Vuonna 2015 rahoitusta myönnettiin puhtaan energian hankkeisiin 59 yritykselle yhteensä yli 20 miljoonan euron arvosta.

Lisäksi Finnvera neuvotteli yhdessä muiden julkisten vientiluottolaitosten kanssa OECD:n piirissä sopimuksen hiilivoimaloiden rahoittamisesta. Kaksi vuotta kestäneitä neuvotteluita johti Finnveran kansainvälisistä suhteista vastaava, OECD:n vientiluottoryhmän puheenjohtaja Pekka Karkovirta.

Sopimuksen myötä tehottomien, suuria hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien hiilivoimaloiden rahoitus vientiluotoilla kiellettiin. Tällä pyritään muokkaamaan hiilivoimaloiden toimintaa tehokkaammaksi ja vähentämään päästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.