Henkilöstö ja ympäristö

Hyvinvoiva henkilöstö

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi ovat Finnveran menestykselle ensiarvoisen tärkeitä. Yhtiön arvot – luottamus, kumppanuus ja ratkaisuhakuisuus – ovat juurtuneet toimintatapoihin ja ohjaavat finnveralaisten arkea.

Finnvera noudattaa toiminnassaan tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Henkilöstöjohtamisen työkaluina Finnveralla ovat käytössä rekrytoinnin, osaamisen johtamisen ja palkitsemisen prosessit.

Kaikki finnveralaiset käyvät vuosittain esimiehensä kanssa kehityskeskustelut. Kehityskeskustelujen tärkeimpänä pyrkimyksenä on lisätä keskinäistä ymmärrystä yhtiön strategiasta sekä tavoitteista, jotka on kullekin johdettu yksikön tavoitteista.

Finnveralla henkilöstön ja johdon välinen vuoropuhelu on toimivaa. Käytössä olevaan omaan työehtosopimukseen kuuluu kolme eri henkilöstöyhdistystä, joiden luottamusmiehet ovat edustettuna Finnveran johtajistossa. Toimitusjohtaja pitää myös työntekijöille henkilöstöinfoja, joissa henkilöstöllä on mahdollisuus keskustella ja esittää omia näkemyksiä yhtiön asioihin.

Toimintojen tehostamisella parempaa asiakaspalvelua

Vuonna 2015 Finnvera panosti muutosjohtamiseen. Edellisvuoden organisaatiomuutoksen sekä syksyllä tehtyjen uudelleenjärjestelyiden jäljiltä monen finnveralaisen työnkuva muuttui vuoden aikana merkittävästi.

Finnvera valmistautui vuoden lopussa myös palvelutuotannon uudistamiseen, jonka ansiosta useita pk-rahoituksen palveluja voidaan tarjota asiakkaille keskitetysti. Vuoden 2016 alussa palvelutuotantoyksikköön siirrettiin sellaisia pk-yritysten asiointiin ja rahoituspäätöksiin liittyviä toimintoja, joiden tuottaminen keskitetysti on järkevää. Näitä palveluja tuotetaan edelleen 15 toimipisteessä eri puolilla Suomea. Uudistukset näkyvät asiakkaille parempana ja sujuvampana palveluna.

Muutosten taustalla on myös eläköitymisaaltoon varautuminen – Finnveran henkilöstöstä jopa yli viidennes jää eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana. Tehokkuutta tavoitellaan muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä.

Osaamisen kehittäminen jokaisen vastuulla

Finnvera jatkoi yhtiön avainosaamisalueiden kartoittamista. Tunnistetut osaamiset ovat asiakkuus- ja myyntiosaaminen, verkosto- ja kumppanuusosaaminen, rahoitusratkaisut ja riskien ymmärtäminen, johtaminen sekä oman työn johtaminen.

Keskeisiin osaamisiin perustuvat tulevaisuudessa myös koulutus- ja kehitystoimenpiteet. Henkilöstöltä odotetaan yhä vahvempaa oman työn johtamista, ja esimiehiä koulutetaan valmentavaan esimiestapaan. Tällä kannustetaan henkilöstön omaa oivallusta ja aktiivista vaikuttamista. Osaamisen kehittämisessä Finnvera noudattaa 70-20-10-periaatetta, jossa pääpaino on työssä oppimisessa.

Finnvera aloitti koulutustuntien tilastoimisen uuteen järjestelmään vuoden 2015 toukokuussa, joten vain osa koulutustunneista on saatavilla. Myöskään ulkopuolisista koulutuksista ei ole kattavia tietoja. Kahdeksan kuukauden tilastoidut koulutustunnit henkilöä kohti olivat noin 16 tuntia. Vuoden 2016 koulutustunnit Finnveran on mahdollista raportoida kokonaisuudessaan sekä sukupuolen mukaan jaoteltuna.

Myös työkierrot ovat erinomainen keino vahvistaa omaa osaamistaan ja varmistaa monipuoliset taidot muuttuvassa työelämässä. Vuoden 2015 aikana jopa 36 vakituista henkilöä, eli 10 prosenttia henkilöstöstä osallistui työkiertoon. Työntekijät voivat hakeutua vaihtoon myös toisen Team Finland -toimijan kanssa. Team Finland -toimijoiden luona vaihdossa oli vuonna 2015 yhteensä 2 henkilöä Finnverasta.

Tyytyväinen henkilöstö monen asian summa

Finnveralla on käytössä monipuolisia keinoja henkilöstön hyvinvoinnin varmistamiseksi. Työterveyshuollossa panostetaan ehkäisevään työhön, ja työterveyspalvelut ovat kattavat. Henkilökunnan terveydentilaa arvioidaan säännöllisillä terveystarkastuksilla sekä terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja työ- ja toimintakykyä seuraavilla kartoituksilla. Ennaltaehkäisevään työhön kuuluvat muun muassa työpisteiden ergonomiatarkastukset. Sairauslomaprosentti vuonna 2015 oli 3,29 % (2014: 3,38 %).

Finnveralaisilla on myös joustava työaika ja hyvät mahdollisuudet etätyöhön. Tasa-arvosuunnitelma on toteutunut hyvin, ja kaikenikäiset työntekijät huomioidaan henkilöstöprosessien suunnittelussa.

Työntekijät kuuluvat koko henkilöstön kattavaan kannustinpalkkiojärjestelmään. Ylimmälle johdolle on oma palkitsemisjärjestelmä.

Finnvera mittaa henkilöstön hyvinvointia ja tyytyväisyyttä henkilöstökyselyllä vuosittain.  Keskeisimmät tutkimuksesta saatavat seurantamittarit ovat erilaiset henkilöstön sitoutumista, johtamista sekä suorituskykyä mittaavat indeksit. Henkilöstötutkimuksen tuloksia hyödynnetään koko organisaation kehittämisessä. Vuonna 2015 tutkimukseen vastasi 91 prosenttia finnveralaisista. Kokonaisuutena tulokset pysyivät edellisvuoden hyvällä tasolla.

Ympäristötoimenpiteet

Omassa toiminnassaan Finnvera pyrkii kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän.

Matkustamisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on viime vuosien aikana vähennetty korvaamalla matkustusta videoneuvotteluilla ja Lync-palavereilla. Toimipisteitä on varustettu suihku- ja pukuhuonetiloilla, mikä mahdollistaa ja kannustaa työmatkaliikuntaan. Myös avoin suhtautuminen etätyöskentelyyn vähentää työmatkustusta.

Vuonna 2015 Finnvera muutti uusiin tai remontoituihin tiloihin kahdeksalla eri paikkakunnalla, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota tila- ja energiatehokkuuteen. Vuoden aikana Finnverassa teetettiin myös lakisääteinen energiakatselmus. Osa sähkönkulutuslukemista on arvioita erilaisten tilaratkaisujen takia.

Vuonna 2016 Finnvera muuttaa viidellä paikkakunnalla tilatehokkuudeltaan yli puolet nykyistä pienempiin tiloihin, jotka ovat myös energiatehokkuudeltaan ensiluokkaisia.

Hankinnat

Finnvera ostaa ulkopuolelta enimmäkseen palveluita. Toimittajia Finnveralla on yhteensä runsaat 200. Toimittajien suhteen ensisijaisina vastuullisuustavoitteina on varmistaa varojen tehokas käyttö, talousrikosten torjunta sekä markkinoiden toiminta ja läpinäkyvyys.

Finnvera käyttää mahdollisuuksien mukaan myös valtion yhteishankintayksikkö Hanselin puitesopimuksia, jolloin vastuullisuuskysymyksistä ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset on otettu huomioon jo sen taholta.

Hankinnat voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:

• Kiinteistöpalvelut (vuokrat, siivous, huolto ym.)
• Koulutus
• Matkustus
• Tietopalvelut ja julkaisut
• Toimistohankinnat
• Työterveys
• Konsulttipalvelut (ml. IT, viestintä ja markkinointi)
• Catering.

Toimittajat ovat pääosin kotimaisia yhtiöitä, ja vuosittaiset hankinnat ovat noin 20 miljoonaa euroa.