Rooli ja toiminnan merkitys
Finnvera yritystoiminnan edistäjänä
Rahoituksemme edesauttaa pk-yritysten toimintaa, yritysten kansainvälistymistä ja vientiä sekä valtion aluepolitiikan toteutumista. Pyrimme rahoituksen keinoin edistämään suomalaisten yritysten uudistumista ja kilpailukykyä. Valtio osallistuu Finnveran luotto- ja takaustappioiden kattamiseen, minkä vuoksi voimme rahoituksessamme ottaa suurempia riskejä kuin pankit tavallisesti.
Vaikutamme suomalaisten yritysten kilpailukykyyn – niiden mahdollisuuksiin toimia ja kasvaa Suomessa sekä kansainvälistyä.
Finnveran toimintaa ohjaa ja valvoo työ- ja elinkeinoministeriö, joka asettaa yhtiölle neljän vuoden jaksolle elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet, joita tarvittaessa tarkistetaan vuosittain. Tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon Suomen valtion hallitusohjelma, ministeriön konsernistrategia ja hallinnonalan tavoitelinjaukset sekä EU-ohjelmien tavoitteet.
Vuonna 2015 Finnveran tavoitteissa korostuivat aloittavien yritysten rahoittaminen sekä kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen.
Tavoitteiden saavuttamista mitataan muun muassa rahoituksen avulla syntyneiden työpaikkojen ja uusien yritysten määrällä. Lisäksi seurataan kasvuyritysten saaman rahoituksen osuutta koko pk-sektorin rahoituksesta, vientitakuilla katetun viennin osuutta Suomen kokonaisviennistä ja aluepoliittisille tukialueille suunnattua rahoitusta.
Työllisyysvaikutukset
Vuonna 2015 Finnveran rahoituksella myötävaikutettiin 8 624 uuden työpaikan syntyyn.
Työllisyysvaikutukset
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
Uudet työpaikat | 10159 | 8660 | 8663 | 8105 | 8624 |
Rahoitusta yritystoiminnan eri vaiheisiin
Alku
Vuonna 2015 Finnvera oli mukana rahoittamassa 3 556 aloittavaa yritystä. Tämä vastasi noin 10 prosenttia Suomessa vuoden aikana perustetuista yrityksistä.
Epävarmassa taloustilanteessa yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta. Finnvera voi ottaa enemmän riskiä kuin yksityiset rahoittajat ja näin edesauttaa uusien yritysten syntymistä. Ilman Finnveran osallistumista aloittavien yritysten rahoitukseen seurauksena voi olla, että uusia yrityksiä ei synny samassa määrin tai niiden kasvu ja kehitys ovat merkittävästi hitaampia.
Pääomasijoitustoiminnassa rahoitusratkaisut pyritään rakentamaan niin, että alkuvaiheen yrityksistä syntyisi 2–5 vuodessa yrityksiä, jotka kiinnostavat myös yksityisiä sijoittajia ja rahoittajia. Keskipitkällä aikavälillä toiminnan tavoitteena on kasvattaa aloittavista yrityksistä keskisuuria yrityksiä, jotka osaltaan tukevat Suomen taloutta työnantajina ja talouskasvun mahdollistajina.
Aloittavat yritykset
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
Aloittavat yritykset | 3397 | 3123 | 3473 | 3247 | 3556 |
Kasvu
Vuonna 2015 kasvuyrityksille myönnetty rahoitus muodosti 34 prosenttia Finnveran koko pk-yritysten rahoituksesta. Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa Finnvera voi ottaa tavanomaista enemmän riskiä. Autamme kansainvälistymällä kasvua hakevia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa tarjoamalla kansainvälisen kaupan ja sitä tukevien investointien rahoitusta.
Kasvuyritykset
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
Kasvuyritykset | 1043 | 861 | 1886 | 2208 | 2126 |
Rahoitamme myös kotimarkkinoilla toimivia pk-yrityksiä kilpailukykyä lisäävissä muutostilanteissa, kuten omistajavaihdoksissa. Nämä yritykset eivät välttämättä tähtää kansainväliseen kasvuun, mutta niiden merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävä muun muassa työllistäjinä.
Vuonna 2015 Suomessa oli kahdeksan äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Myönsimme näiden alueiden yrityksille rahoitusta yhteensä 130 miljoonaa euroa.
Vientitakuut
Vientitakuilla katetun viennin on täytettävä edellytys suomalaisesta intressistä, mikä tarkoittaa vientihankkeiden tarkastelua Suomen kansantalouden näkökulmasta. Vientitakuita voidaan myöntää myös vientiä hyödyttäviin kotimaisiin investointeihin. Rahoituksen järjestyminen saattaa olla ratkaiseva tekijä vientikaupan syntymisessä. Viennin rahoituksella on välillisesti suuri merkitys kansantaloudellemme ja sitä kautta suomalaisten hyvinvoinnille.
Vientitakuilla katettu vienti
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
Osuus Suomen kokonaisviennistä | 4,50 | 4,50 | 3,80 | 3,60 | 4,30 |
Ulkomainen riskinotto: Takuilla katettu vienti alueittain 31.12., Me
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
EU-maat | 453,4 | 310,1 | 249,7 | 712,9 | 840,7 |
Muu Eurooppa | 477,3 | 554,0 | 459,6 | 298,4 | 376,0 |
Etelä- ja Keski-Amerikka | 509,4 | 897,3 | 751,4 | 410,3 | 486,2 |
Pohjois-Amerikka | 126,9 | 52,8 | 39,3 | 0,0 | 257,2 |
Aasia | 681,5 | 425,6 | 305,0 | 312,3 | 237,3 |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 177,0 | 298,2 | 304,1 | 222,8 | 131,8 |
Saharan eteläpuolinen Afrikka | 111,2 | 41,7 | 9,8 | 26,1 | 10,2 |