Hallittu riskinotto on oleellinen osa Finnveran toimintaa. Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite, jonka mukaan Finnveran tulee pitkällä aikavälillä kattaa omat toimintakustannuksensa sekä vastuullaan olevat luotto- ja takaustappiot liiketoiminnasta saamillaan tuloilla.
Finnvera toimii viime kädessä valtion vastuulla ja pystyy ottamaan yksityisiä rahoituslaitoksia enemmän luottoriskejä. Valtio korvaa Finnveralle noin puolet pk-rahoituksessa syntyneistä lopullisista luottotappioista. Tästä toiminnasta luottotappiokorvauksen jälkeen aiheutuva tappio katetaan taseessa olevasta kotimaan toiminnan rahastosta. Valtioneuvoston nykyisin voimassa olevan sitoumuksen mukaan valtio korvaa uusien luottojen osalta 75 prosenttia aloittaville ja kasvuyrityksille sekä 55 prosenttia muille yrityksille myönnetystä rahoituksesta syntyneistä luottotappioista.
Finnvera jakaa luottoriskiä muiden rahoittajien kanssa. Lainoja ja takauksia myönnetään lähes aina ilman turvaavia vakuuksia, ja rahoitus perustuu riskien ja yrityksen menestysmahdollisuuksien arviointiin sekä rahoituksella saavutettavaan vaikuttavuuteen.
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
| A1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0,4 |
| A2 | 0 | 0 | 0 | 5 | 3,4 |
| A3 | 94 | 80 | 79 | 49 | 43,9 |
| B1 | 653 | 628 | 548 | 428 | 361,2 |
| B2 | 1584 | 1389 | 1362 | 1469 | 1534,1 |
| B3 | 625 | 753 | 628 | 594 | 574,0 |
| C | 81 | 76 | 93 | 61 | 64,1 |
| D | 100 | 97 | 176 | 158 | 83,7 |
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
| Maaluokka 7 | 93,80 | 265,600 | 210,70 | 86,40 | 52,40 |
| Maaluokka 6 | 87,40 | 83,20 | 116,80 | 143,700 | 92,20 |
| Maaluokka 5 | 230,60 | 241,30 | 265,600 | 265,400 | 340,50 |
| Maaluokka 4 | 620,90 | 410,30 | 404 | 499,80 | 3937,70 |
| Maaluokka 3 | 4188,30 | 4864,600 | 4441,400 | 4710,50 | 1694,70 |
| Maaluokka 2 | 527,50 | 608,10 | 844,10 | 870,10 | 1112,20 |
| Maaluokka 1 | 13,30 | 4,900 | 2,10 | 0,60 | 0,50 |
| Maaluokka 0 | 4537 | 4197,100 | 4186,600 | 5661,10 | 9474,50 |
Finnveran tarjoama rahoitus hinnoitellaan rahoituksen saajan liiketoimintariskien ja käytettävissä olevien vakuuksien arvioinnin perusteella. Viime vuosina Finnvera on lisännyt riskinottoaan sekä yritysten kotimaan toimintojen että vientikaupan rahoituksessa. Vuonna 2015 epävarmana jatkuneen yleisen taloustilanteen takia monien asiakasyritysten taloudellinen tila on ollut epätyydyttävä, mikä näkyy muun muassa järjestämättömien sekä erääntyneiden saatavien suhteellisen korkeana määränä. Finnveran toteutuneet luottotappiot ovat olleet vuosittain noin 2,0–3,5 prosenttia vastuukannasta. Vuonna 2015 pk-rahoituksen luotto- ja takaustappiot sekä saamisten arvonalentumiset ennen valtion luottotappiokorvausta olivat 85 miljoonaa euroa (104).
Viennin rahoituksen mahdollinen tappiollinen tulos katetaan ensisijaisesti toiminnasta aikaisempina tilikausina syntyneistä voitoista, jotka on siirretty yhtiön taseessa olevaan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon.
Vientitakuun hinnoittelu perustuu riskin kohteen luottoriskiä heijastavaan riskiluokkaan. Takuunalaisen viennin osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 2015 oli 4,3 prosenttia, ja osuus viennistä poliittisen riskin maihin 6,3 prosenttia. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot ja tappiovaraukset olivat vuonna 2015 yhteensä 10 miljoonaa euroa (-8).
